Osmo Rinta-Tassin sydäntä alkoi kivistää hänen huomattuaan, että eteläpohjalaisen ”äireenkielen” osaajat katoavat – hän ryhtyi yltiöpäiseen urakkaan sen pelastamiseksi ja sitten hänen muistinsa katosi

KURIKKA

. 10000 sanan mittainen urakka

. Osmo Rinta-Tassia ei tarvitse kahta kertaa kehottaa, ei edes yhtä. Murremiehen suusta alkaa pulputa värikkäitä sanoja pyytämättäkin. Ne etsiytyvät lauseisiin, pötkähtävät ilmoille sananlaskuina ja sutkautuksina.

. Klipottaa. Luntio. Mantua.

. Perään Rinta-Tassi tapaa heittää kysymyksen. Tiedätkö mitä sana tarkoittaa? Entä tämä?

. Ei, ei toimittaja taida tietää. Rinta-Tassi ei kuulosta yllättyneeltä vaan ryhtyy selventämään.

. Luntio merkitsee lantiota. Mantua meinaa makua, tyyliä, hyvää. Vanhaa Kurikan murretta kaikki tyynni.

. Rinta-Tassia toimittajan ohut murteen tuntemus huvittaa.

. – Keskipohjalaisia?

. Ei kun suku menee Järviseudulle. Savolaiskiilaa.

. – No ilmankos, Rinta-Tassi hörähtää.

. Mittaa kahden männyn verran . Osmo Rinta-Tassi on niitä miehiä, joka on syy kutsua paikalle, kun tarvitaan Etelä-Pohjanmaan murteen taitajaa.

. Nyt hän on tehnyt urakan, joka hakee vertaistaan. Hän on laatinut laajan murresanakirjan, ehkäpä mittavimpia mitä eteläpohjalaismurteista on tehty. Kropsua eväsnä -teokseen on koottu – Rinta-Tassin sanoin – vanhaa kurikkalaasta äireenkieltä.

. – 300 sivua ja joka sivulla kaksi palstaa. Kun palstan korkeus on 27 senttiä, se tekee tarkalleen ottaen kaksi täysikasvuisen männyn mittaa, Rinta-Tassi kehaisee.

. Kysymys pyrkii huulille. Yli 10000 murresanaa – miksi ihmeessä moinen urakka ja miksi yksin?

. – Etsin mukaan suomenkielen koulutuksen saanutta. Kukaan ei lähtenyt. Tiesivät tietysti, millainen urakka tällaisen kirjan teossa on. Minä en tiennyt, Rinta-Tassi nauraa.

. Hän sanoo, että Kurikan murteen sanakirja piti kuitenkin saada, kun kerran lähipitäjistäkin sellaiset on. Se häpeä ja puute piti korjata.

. Taustalla oli myös huoli.

. – Murteen osaajat katoavat.

. Yllättävä takaisku . Kropsua eväsnä julkaistiin tällä viikolla. Osmo Rinta-Tassin olo on huojentunut.

. Murrekirjan teko oli juuri niin iso urakka kuin ulkopuolinen voi kuvitella.

. Monissa liemissä keitetyltä, mittavia teoksia kirjoittaneelta kokeneelta historioitsijaltakin se vei kuusi vuotta.

. Kaiken lisäksi työ oli karahtaa jo kalkkiviivoille.

. Kesken arkistoreissun vuonna 2014 Rinta-Tassilta putosi verkkokalvo. Hän oli ehtinyt istua kaksi päivää Kotimaisten kielten keskuksen arkistossa Helsingissä, kun vahinko sattui. Lääkärireissuhan siitä tuli.

. – Lähdin niiltä jalansijoilta junalla Jyväskylään tutulle silmälääkärille, Rinta-Tassi kertoo.

. Arkistomatkan saalis oli kuitenkin kohtuullinen. Hän ehti kopioida kolmatta sataa sanaa kansanperinteenkerääjä Antti Rinta-Paavolan sanalipukkeista ja tuhatkunta sanaa 1930-luvulla kerätystä murreaineistosta.

. Silmä saatiin kuntoon, ja Rinta-Tassi jatkoi työtä. Seuraavaksi alkoi kirjastoissa istuminen ja sanakirjojen plaraaminen.

. Työ oli hidasta, mutta historiantutkijalta se kävi.

. – Haastavinta oli löytää varmuus siihen, oliko joku sana ollut käytössä Kurikassa. Se oli yksityiskohtaista työtä, näpertelyä ja kouhimista. Jokainen sana piti yksitellen ajaa tappurin läpi. Tietääkö toimittaja muuten mikä on tappuri?

. Eipä taida.

. – No se on puimakone.

. Sanat tappurin läpi . Vuoteen 2018 mennessä kasassa oli noin 7000 sanaa. Iski kuitenkin vielä yksi takaisku, ennen sanat saatiin niteen väliin. Nyt edessä oli sydänleikkaus.

. – Aorttaläppä vaihdettiin vaikeimman kautta, Osmo Rinta-Tassi sanoo.

. 85-vuotiaan Rinta-Tassin toipuessa operaatiosta hän huomasi, ettei kaikki ole ennallaan. Muisti oli mennyt.

. – Olin tiennyt kolmenkymmenenviiden linnun nimet latinaksi kuin vettä valaen. Herättyäni muistin vain kolmen. Ne olivat harakka, varis ja paskanärhi.

. Huoli käväisi mielessä. Miten nyt kävisi murrekirjan?

. Onnesi kävi hyvin. Muisti alkoi palautua. Laaja sanakirjahanke nytkähteli eteenpäin.

. Osmo Rinta-Tassi kertoo, että hänen yksityisestä hankkeestaan tuli puolivirallinen, kun mukaan tukeaan ja apuaan lähti tarjoamaan tunnettu murretaituri Aino Mäki-Kaukola ja muutama muu. Julkaisijaksi saatiin Kurikka-Seura.

. 10 000 murresenaa Kurikasta ja muualtakin, jokainen tappurin läpi ajettuna – mikä niistä mahtaa olla Rinta-Tassin lempisana?

. – Voi kun niitä on niin monta, hän pyörittelee ja kysymys jää ilmaan.

. Kaksi päivää myöhemmin täytyy soittaa Rinta-Tassille. Niin että jos voisitte vielä miettiä sitä lempisanaa?

. Nyt vastaus tulee kuin tykinsuusta ja sen sanan merkityksen toimittajakin tajuaa. Hörsköttää.

. Nauraa räkättää, pitää hauskaa, kuuluu Rinta-Tassin sanakirjan määritelmä. Puhelimessa Rinta-Tassi vielä täsmentää:

. – Elämäniloa pitää olla. Niin kuin karjalaiset sanovat: ilo pintaan vaikka sydän märkänis.

. Anne Puumala

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Osmo Rinta-Tassin sydäntä alkoi kivistää hänen huomattuaan, että eteläpohjalaisen ”äireenkielen” osaajat katoavat – hän ryhtyi yltiöpäiseen urakkaan sen pelastamiseksi ja sitten hänen muistinsa katosi

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Osmo Rinta-Tassin sydäntä alkoi kivistää hänen huomattuaan, että eteläpohjalaisen ”äireenkielen” osaajat katoavat – hän ryhtyi yltiöpäiseen urakkaan sen pelastamiseksi ja sitten hänen muistinsa katosi

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje