Pääkirjoitus

Aidasta tuli turvan vertauskuva

Rajavartiolaitos on parhaiten selvillä siitä, miten itärajaa on järkevintä puolustaa. Arkistokuva.
Rajavartiolaitos on parhaiten selvillä siitä, miten itärajaa on järkevintä puolustaa. Arkistokuva.
Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Jaa artikkeli

Eduskunnassa on kannatusta vankkojen aitojen rakentamiselle itärajalle, selviää Ylen tuoreesta kyselystä. Kysymykseen ”Pitäisikö Suomen itärajalle rakentaa lisää nykyistä järeämpiä aitoja?” vastasi 124 kansanedustajaa, joista 88 kertoi kannattavansa ajatusta ja 22 vastusti asiaa. 14 kansanedustajaa ei osannut ottaa asiaan kantaa, ja 76 kansanedustajaa ei vastannut ollenkaan.

Aitaamista kannattavat perustelevat mielipidettään erityisesti hybridioperaatioiden uhalla. Juuri kukaan ei halua koko itärajan tilkitsemistä rautaesiripulla, koska se on täysin epärealistista.

Rakentaminen tulisi myös tolkuttoman kalliiksi. Aitoja tulisi useimpien vastaajien mielestä rakentaa vain kriittisille alueille estämään laittomat maahantulot ja ohjaamaan rajan yli pyrkiviä ihmisiä virallisille rajanylityspaikoille.

Vankinta itärajan aidan kannatus on opposition kokoomuksessa ja perussuomalaisissa, vasemmistoliitossa taas enemmistö vastustaa koko ajatusta.

Vaikka kysymys on muodollisesti aidasta maastossa, asialla on myös iso vertauskuvallinen merkitys. Taustalla on kasvava huoli kansallisesta turvallisuudesta ja täydellisestä luottamuksen menetyksestä itänaapuriin.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti Suomessa hämmästyttävän nopeasti kansanliikkeeseen Nato-jäsenyyden puolesta, ja jäsenyyshakemus pantiin myös nopeasti sisään.

Riippumatta Nato-hakemuksen tulevasta kohtalosta Suomi puolustaa joka tapauksessa vahvasti omia rajojaan kaikenlaisilta tunkeilijoilta. Lisävelvoitetta tuo se, että Suomen itäraja on samalla myös iso osa EU:n itärajasta.

Viime talven väkivaltainen hybridioperaatio Valko-Venäjän ja Puolan rajalla osoittaa, kuinka sumeilemattomia keinoja aggressiivinen suurvalta käyttää. Samaa ihmisten hyväksikäyttöä Venäjä harjoitti koemielessä jo edellisen pakolaisvyöryn aikaan Pohjois-Suomessa. Silloinkin aiotut massamittaiset maahantulot pystyttiin estämään.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Rajavartiolaitos aloitti keväällä itärajan aitoja koskevan suunnittelu- ja arviointityön. Viranomaisten mukaan jo rajan osittainenkin aitaaminen lisäisi Suomen turvallisuutta. (Yle 4.5.)

Kriittisimpiä paikkoja ovat rajanylityspaikat ja niiden lähiympäristöt. Rajavartiolaitos on hyvin tarkasti selvillä siitä, millä tavalla valvontaa on järkevintä toteuttaa.

Aidan on oltava riittävän korkea, jotta se estäisi laittomat ylitysaikeet ja ohjaisi pyrkijät oikeaan suuntaan. Aita vaatisi tuekseen myös perinteistä fyysistä partiointia ja modernia teknistä valvontaa, joita kehitetään joka tapauksessa koko ajan.

Itärajan kriittisten kohtien turvallisuuden parantamista ei pidä ylidramatisoida, eikä panikointiin ole mitään syytä. Suomalaisten kokonaisturvallisuuden eteen tehdään työtä vahvalla ammattitaidolla ja puolustustahdolla, jonka taustalla on pitkä historia suurvaltojen rajamaana.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje