Aika on otollinen uskon ja toivon sanomalle

Kesän uskonnollisten kesäjuhlien päätapahtumat pidetään tänä viikonloppuna, mutta juhlia riittää koko kesäksi. Nykyään Suomessa järjestetään kesäisin kymmeniä hengellisiä kesäjuhlia, joista valtakunnallisia on parikymmentä. Hengellisten kesäjuhlien historia yltää aina vuoteen 1874 saakka. Körttien Herättäjäjuhlien perinne ulottuu 1890-luvulle. Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat taas voi etsiä juuriaan aivan 1900-luvun alusta.

. Suviseurat ja Herättäjäjuhlat keräävät yhdessä noin 100 000 vierasta. Se kertoo paljon uskonnollisten kesäjuhlien merkityksestä.

Uskonnolliset kesäjuhlat eivät näy julkisuudessa samalla tavalla kuin kesän festivaalit, mutta niiden juuret ovat syvällä suomalaisessa maaperässä.

. Evankelis-luterilainen kirkko ja herätysliikkeet ovat muovanneet Suomea sellaiseksi kuin me sen ymmärrämme. Usko on vaikuttanut yhteiskuntaan sekä päättäjiemme henkilökohtaisten näkemysten kautta, että ruohonjuuritasolta kummunneina näkemyksinä siitä, miten pitää elää, toimia ja suhtautua uusiin asioihin.

Jokaisen suomalaisen on omasta vakaumuksestaan huolimatta hyvä tietää perusasiat uskosta, uskonnosta ja herätysliikkeistä. Muuten tärkeä osa suomalaisuutta jää ymmärtämättä.

. Kesäjuhlilla on aina teemansa. Tässä ajassa moni kaipaa lohtua nykyhetkeen ja toivoa paremmasta huomisesta. Nämä teemat näkyvät viikonloppuna. Herättäjäjuhlat järjestetään Joensuussa otsikolla Lohduksi toisillemme. Suviseurat taas pidetään tänä vuonna Lopella. Siellä teemaksi on valittu lainaus Markuksen evankeliumista: Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta.

. Lapuan hiippakunnan entinen piispa Jorma Laulaja nosti Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa viime viikolla esiin ajatuksen, joka sopii Suviseurojen tämänvuotiseen teemaan. Laulaja näkee, että lapset ymmärtävät ihmiskunnan kultaisen säännön eli kristinuskon rakkauden kaksoiskäskyn parhaiten. Laulajan mukaan lapset odottavat muilta ihmisiltä lähtökohtaisesti hyvää.

Elämme maailmassa, jossa ihmisten on erittäin vaikea odottaa muilta lähtökohtaisesti hyvää. Sota on tullut lähelle meitä. Kriisiaikoina ihmiset nojaavat perinteisiin, etsivät pysyviä asioita. Yksi sellainen on Suomessa perinteisesti ollut kirkko.

. Laulaja otti haastattelussa esiin kansankirkon aseman. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu edelleen valtaosa suomalaisista, mikä Laulajan mukaan kertoo siitä, että kirkkoa tarvitaan. Samalla hän toteaa, että hengelliset asiat ja kristityn toivo odottavat uutta esille murtautumista.

Emerituspiispan analyysi on uskottava. Ehkä se näkyy tämän kesän juhlilla.

Mon, 8/15

Kirjaudu sisään

Mon, 8/15

Aika on otollinen uskon ja toivon sanomalle

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin