Aloituspaikkojen kasvu lisää korkeakoulujen hajautusta ja tuo alueille elinvoimaa

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kertoi korkeakoulujen uusista aloituspaikoista maanantaina.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kertoi korkeakoulujen uusista aloituspaikoista maanantaina.
Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) sai maanantaina tilaisuuden toimia Joulupukin suurlähettiläänä suomalaisten korkeakoulujen suuntaan. Hän ilmoitti uusista aloituspaikoista, joita tulee yliopistoihin 1 469 ja ammattikorkeakouluihin 822. Opiskelupaikat tulevat hakuun jo ensi vuonna ympäri Suomea.

Yliopistojen uudet aloituspaikat painottuvat tekniikan, kasvatusalan ja yhteiskunnallisen alan sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloille. Ammattikorkeakouluissa lisätään aloituspaikkoja erityisesti terveys- ja hyvinvointialoilla sekä tekniikan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla.

Lisäkoulutuspaikat ohjautuvat nykyisiin tutkinto-ohjelmiin, mutta ministeri lupaili uusia koulutusohjelmia, tiedekuntia ja koulutusvastuita jo alkuvuodesta.

Kurvinen perusteli painotuksia sekä ajankohtaisilla työmarkkinatarpeilla että tasapainoisella aluekehityksellä ja alueiden elinvoimalla. Hänen mukaansa kuluvalla vaalikaudella on jo ennen tätä ratkaisua lisätty korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärää 10 000:lla.

Ministeriön kunnianhimoinen tavoite on vuodessa 2030, jolloin puolet nuorista saisi korkean asteen koulutuksen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ministeriön laskelmien mukaan aloituspaikkojen lisäys mahtuu julkisen talouden kehykseen, joten se ei tuo lisäpaineita kuumenevaan keskusteluun hallituksen talouspolitiikan linjasta. Kustannuksia katetaan myös EU:n kestävän kasvun rahastosta eli kiistellystä elvytyspaketista.

Pohjalaismaakuntiin lisäaloituspaikkoja on tulossa juuri niille aloille, joilla koulutetun asiantuntijatyövoiman tarpeen arvioidaan olevan suurin. Alueen yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin halutaan lisää sosiaali- ja terveysalan sekä teknologian ja tietotekniikan opiskelijoita.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Korkeakoulutuksen alueellinen hajautus on nostattanut odotetusti kritiikkiä useissa yliopistoissa. Rehtorit ovat yhdessä Akavan ja EK:n kanssa huolissaan koulutuksen pirstaloimisesta pienempiin yksiköihin, minkä he uskovat uhkaavan koulutuksen tasoa ja maan tieteellistä kilpailukykyä.

Taustalla on toki myös koulutusjärjestelmän duaalimalli ja korkeakoulujen keskinäinen kilpailu opiskelijoista ja tutkintoihin perustuvasta rahoituksesta.

Kärjistäen kyse on siitä, pystyykö korkeakoulutusjärjestelmämme täyttämään samaan aikaan huippututkimuksen ja vaativien työmarkkinoiden tarpeet.

Kurvinen on edeltäjineen ilmoittanut, että keskittämisen aika korkeakoulutuksessa on ohi ja saavutettavuuden merkitys kasvaa. Hajautus on keskustalaisen aateperinnön keskeisimpiä tekijöitä, ja korkeakoulutuksen vaikutus alueiden elinvoimaan kasvaa.

On vaikea nähdä, miten työmarkkinoiden osaajapulaa helpottava päätös olisi pois tiedekorkeakouluilta ja huippututkimukselta, kun enemmistö uusista aloituspaikoista kuitenkin osoitetaan yliopistoille.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli