Eduskuntavaalien voitosta käydään historiallisen tiukkaa kilpailua

Tasan kuukauden kuluttua käytävistä eduskuntavaaleista on tulossa jännittävimmät miesmuistiin. Kolmen kärki on tasainen ja mahtui Yleisradion torstaisen gallupissa kahden prosentin virhemarginaalin sisään.

Kokoomus on edelleen kärjessä, mutta sekä Sdp että perussuomalaiset hengittävät niskaan. Kokoomuksen kannatus on laskenut joulukuusta alkaen, SDP:n käyrä kääntyi nousuun marraskuussa ja perussuomalaiset ovat pykänneet kannatustaan pientä notkahdusta lukuun ottamatta aina viime vuoden huhtikuusta alkaen.

Mikä tahansa näistä kolmesta voi olla vaalien voittaja ja tuleva pääministeripuolue. Paineet kasautuvat päävastuun kantaville puheenjohtajille, sillä televisioitavien vaalitenttien merkitys nousee tiukassa tilanteessa usein ratkaisevaksi. Niissä mittelöissä kokoomuksen maltillinen Petteri Orpo on pahassa paikassa vahvojen naispuheenjohtajien puserruksessa.

. Kärkikolmikon takana suurimman yllätyksen tarjosi vasemmistoliitto, joka teki historiallisen tempun nousemalla ohi vihreiden aivan keskustan kantapäille. Taistelu punavihreistä äänistä käy kuumana, ja maaliskuun kyselyssä lyhimmän tikun veti vihreät.

. Keskustan tilanne on lohduton. Valtionhoitajapuolueen kannatus on laskenut alle kymmenen prosentin. Vaikka puolue onnistui kaatamaan gallupit niin kunta- kuin aluevaaleissakin, on neljännen sijan pitäminen työn ja tuskan takana.

Keskustan vaalitappio voi käydä kohtalokkaaksi puoluetta johtavalle Annika Saarikolle. Puolue on herkkä vaihtamaan puheenjohtajaa, ja myös Saarikko itse voi vetää johtopäätökset, mikäli vaalitulos ei tyydytä häntä itseään eikä kenttää.

Keskustan menestys nojaa maakuntiin ja niiden keskuskaupunkeihin. Vaasan vaalipiirissä puolueella on neljä kansanedustajaa, mutta se menetti suurimman puolueen aseman RKP:lle neljä vuotta sitten. Ei ole lainkaan selvää, että paikkamäärä säilyy vaaleissa nykyisenä.

. Vaalien selkeän voittajan puuttuminen vaikeuttaisi ja pitkittäisi hallituksen muodostamista. Oman haasteensa tuo se, että osa puolueista on ilmoittanut jo etukäteen, kuka hallituskumppaniksi kelpaa, kuka taas ei. Koalitiohallituksen muodostaminen hankaloituu, mikä saattaa olla yksi askel kohti Ruotsin mallin mukaisia blokkihallituksia.

Hallituspohjan lisäksi vaikeaa tulee myös hallitusohjelman rakentamisessa. Mitä useampi lusikka on sopassa, sen ympäripyöreämpi ja löysempi ohjelmasta tulee. Sellaiseen ei ole varaa, sillä selvitäkseen Suomi tarvitsee tiukan ja selkeän hallitusohjelman, johon hallituspuolueet myös sitoutuvat.

Kirjaudu sisään

Eduskuntavaalien voitosta käydään historiallisen tiukkaa kilpailua

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje