<p>Erikoinen energiavuosi näkyi kuluttajille eniten sähkölaskussa, mutta jätti se jälkensä myös kaukolämmön tuotantoon. Siitä kertovat Energiateollisuuden kokoamat tilastot vuodelta 2022.</p><p>Lämpöyhtiöt joutuivat viime vuonna totisen paikan eteen, kun polttoaineiden tuonti Venäjältä loppui kuin seinään. Sitä ennen moni laitos oli ollut venäläisen kivihiilen ja maakaasun varassa. Myös poltettavasta puuenergiasta iso osa oli tuotu itärajan takaa.</p><p>Energiavirrat onnistuttiin kääntämään yllättävän nopeasti uuteen asentoon. Tuontienergiaa korvattiin kotimaisella puuenergialla jopa odotettuakin enemmän. Harvennushakkuita tehtiin ja niihin kannustettiin, paitsi metsänhoidollisista syistä myös energiapuun saamiseksi. Ensiharvennuksia tehtiin Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemien tarkastusten mukaan liiankin kovalla kädellä (STT 14.1.).</p>.<p>Jonkin verran yllättävää on, että energiashokki ei näytä lisänneen turpeen osuutta kaukolämmön tuotannossa. Energiateollisuuden ennakkotietojen mukaan se jopa laski aavistuksen verran vuodesta 2021.</p><p>Syitä on useita. Takana oli jo vuosien laskeva trendi, koska päästökaupan hinnat ovat nousseet ja turpeella on isot päästöt. Turpeen polttamisesta on tullut päästökaupan piirissä oleville isoille lämpölaitoksille liian kallista.</p><p>Joissakin yhteistuotantolaitoksissa turpeen poltto nousi energiakriisitilanteessa vielä kannattavaksi, koska lämmön lisäksi turpeella tehtiin myös sähköä, josta sai hetkittäin hyvää hintaa. Se ei poista sitä tosiasiaa, että puupolttoaineen käyttö oli vielä kannattavampaa.</p>.<p>Voi sanoa, että energiakriisi toi kotimaiselle energiaturpeelle lisäaikaa. Ei ole näköpiirissä, että sen käyrä kääntyisi enää nousuun. Tulevaisuudessa sillä voi silti olla merkittävääkin roolia huoltovarmuuspolttoaineena.</p><p>Kaukolämpö on edelleen yleisin rakennusten lämmitysmuoto Suomessa. Kriisitilanteessa on ollut onni, että sitä on ollut käytettävissä. Pientaloissa sen osuus on kuitenkin laskenut nopeasti maalämpöratkaisujen yleistyessä. Sama ilmiö alkaa näkyä kerrostalojen lämmityksessä.</p>.<p>Energiamurros vaikuttaa myös kaukolämpöön. Kivihiilestä luovutaan kokonaan, ja sitä korvataan erilaisilla biopolttoaineilla. Pelkästään puuenergian varassa ei voida kuitenkaan olla. Se on suhdanneherkkä polttoaine, jonka saatavuus riippuu paljon metsäteollisuuden hakkuiden etenemisestä.</p><p>Lämpöyhtiöt ovat ennakoineet murrosta kustannusten pakottamana. Ne ovat jo tehneet investointeja, jotka perustuvat muuhun kuin polttamiseen ja hakevat koko ajan uusia päästöttömiä ratkaisuja. Lämpöä tuulienergialla tuottavat sähkökattilat yleistyvät. Tulevaisuudessa kotejamme lämmittävät ehkä pienydinvoimalat.</p><p>Vihreä siirtymä sähköistää myös kaukolämpöä.</p>