EU uhkaa jopa yli miljoonaa suomalaiskotia pakkoremontilla

Alkuviikosta EU:ssa hyväksytty energiatehokkuusdirektiivi on nostanut kylmää hikeä suomalaisten pintaan. Arviolta jopa pari miljoonaa suomalaista joutuu remontoimaan kotinsa, jotta energiatehokkuuden vaatimukset täyttyisivät.

Aikaa ei ole paljoa, sillä direktiivin mukaan sekä asuinrakennusten että julkisten rakennusten on saavutettava energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja luokka D viimeistään vuonna 2033. Vaatimukset koskevat myös muita rakennuksia, aikaa niille on annettu muutama vuosi enemmän. Direktiivin ulkopuolelle jäävät ainoastaan suojellut rakennukset ja muun muassa kirkot.

Kiinteistöliiton mukaan direktiivistä aiheutuvat kustannukset voivat nousta noin 21 miljardiin euroon. Tiedossa on lämmitysjärjestelmien vaihtamisia ja lämmöneristämistä parantavia julkisivuremontteja, kuten ikkunoiden vaihtamista ja kattojen uusimisia. Rakennuksista moniin joudutaan tekemään remontti, vaikka niiden käyttöikä ei sitä vielä muutoin vaatisikaan.

. Direktiivin tavoite on vähentää rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonepäästöjä. Se edellyttää siirtymistä sähkön- ja lämmöntuotannossa paikallisesti tuotettuihin ja päästöttömiin energialähteisiin, kuten aurinkoenergiaan. Suomessa paljon käytettyä kaukolämpöä direktiivi ei sen sijaan tunnista.

EU-tason säädösten ongelma näkyy direktiivissä hyvin. Kun tehdään yhteisiä säädöksiä etelästä pohjoiseen, jäävät maiden erityisolosuhteet huomioimatta. Suomen pitkä harmaa syksy ja talvi eivät juuri aurinkoenergiaa tarjoa, pohjoisessa aurinko kun ei nouse talvisin lainkaan.

Direktiivi herättää keskustelua myös kaupan alalla, sillä sen mukaan sähköautojen latauspisteitä tulisi olla kymmenen prosenttia kaikista pysäköintipaikoista yli 20 paikan parkkialueilla. Suurimmille pysäköintialueille vaadittaisiin jopa satoja latauspisteitä.

. EU-parlamentin äänestyksessä suomalaismepit jakautuivat kahteen leiriin. Se on herättänyt hämmennystä, sillä eduskunnalla on direktiivistä yli puoluerajojen yltävä yhtenäinen kielteinen kanta. Myös hallitus muotoili kantansa poikkeuksellisen yhtenäisenä.

Suomi ei vastusta ilmastotavoitteisiin pyrkimistä, mutta ei liioin hyväksy, että EU:n yksityiskohtainen ja byrokraattinen säätely menee suomalaisperheiden koteihin. Huoli kotitalouksien pärjäämisestä on aiheellinen, ja nyt on vain toivottava, että jatkoneuvotteluissa järki vie voiton.

Kirjaudu sisään

EU uhkaa jopa yli miljoonaa suomalaiskotia pakkoremontilla

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje