Hallitukseen hiipinyt koston kulttuuri ei kanna politiikassa pitkälle

Harmillinen kostamisen kulttuuri näyttää hiipineen osaksi hallituksen toimintaa vaalikauden loppumetreillä. Keinoja toistensa näpäyttämiseen ovat hakeneet ensi sijassa keskusta ja sosialidemokraatit, eikä rajaa niiden käytöllä näytä olevan.

Tuorein esimerkki löytyy alkuviikosta. Sdp:n vaasalainen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Matias Mäkynen vieritti sosiaalisessa mediassa syyn sähkötukien valmistelun viivästymisestä käytännössä pelkästään elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) ja ministeriön virkamiesten vastuulle.

Demarien eduskunnan budjettikeskustelussa esittämä sähkön hintakatto tuli muille hallituspuolueille yllätyksenä, ja vaikutti siltä, ettei esimerkiksi valtiovarainministeri Annika Saarikolla (kesk.) ollut esityksestä minkäänlaista ennakkotietoa. Epäselväksi olivat jääneet muun muassa kustannusvaikutukset.

. Jo aiemmin keskusta lipesi hallituksen riveistä opposition kelkkaan, kun ympäristövaliokunnassa äänestettiin muutamasta luonnonsuojelulain yksittäisestä pykälästä. Keskusta piti linjansa myös suuressa salissa, kun laki hyväksyttiin. Etenkin vihreille keskustan toiminta oli järkytys, joka myrkytti puolueiden välejä entisestään.

. Toisen nolaamiseen tai kiusaamiseen perustuva kulttuuri ei kanna pitkälle sen kummemmin elämässä kuin politiikassakaan. Kun vaakakupissa on Suomen etu ja suomalaisten hyvinvointi, ei lapsellisilta tuntuviin välistävetoihin luulisi olevan varaa.

. Huhtikuun vaalien jälkeen maa tarvitsee hallituksen, jolla on selkeä visio ja yhtenäinen halu nostaa maan talous jaloilleen. Populismilla ei ole sijaa, vaan tarvitaan konkreettisia ja perusteltuja toimia, joihin kaikki sitoutuvat.

Lienee selvää, ettei tulevasta vaalikaudesta selvitä ilman ikäviä päätöksiä. Talouden tasapainottamisessa eivät pelkät kiristystoimet riitä, vaan on lähdettävä rohkeisiin rakenneuudistuksiin ja, ikävä kyllä, myös leikkauksiin. Kaikki tämä näkyy kansalaisen arjessa. On varauduttava myös siihen, että punakynä osuu aiemmin ehkä pyhinäkin pidettyihin kohteisiin, kuten vaikkapa kehitysyhteistyön rahoitukseen.

Hallituksen muodostaminen vaalien jälkeen tulee olemaan haastavaa, sillä yhteisen näkemyksen hallitusohjelman takana on oltava vahva. Ilman puolueiden yhteistä sitoumusta ei useamman vaalikauden kestävästä urakasta tulla selviämään. Irtopisteiden keruusta seuraa vain harmia, joka kolahtaa ennen pitkää myös omaan nilkkaan.

. Vanhan totuuden mukaan politiikassa voitot on otettava niukasti pisteillä, ei selätyksellä. Yhteistyöhön on kyettävä kiistojen ratkettuakin, eikä se täydellisen tappion jälkeen ole helppoa yhdellekään puolueelle. Tämä olisi nykyhallituksenkin syytä muistaa myös kevättä kohti kiihtyvän vaalitaistelun tiimellyksessä.

Kirjaudu sisään

Hallitukseen hiipinyt koston kulttuuri ei kanna politiikassa pitkälle

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Hallitukseen hiipinyt koston kulttuuri ei kanna politiikassa pitkälle

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje