Järviseudun mallin leviäminen pitää maaseudun toivoa yllä

Järviseudun ammatti-instituutti (JAMI) on jo pitkään tehnyt kovasti töitä pitääkseen päänsä pinnalla hiljalleen hiipuvalla Järviseudulla. JAMI on ollut paitsi työteliäs, myös kekseliäs. Se on löytänyt tavan, jolla se paitsi selviää itse, luo alueen yrityksille edellytyksiä pärjätä.

. JAMI on vuosien ajan hankkinut opiskelijoita ulkomailta, erityisesti Venäjän Karjalasta. Karjala on suomalaiselle maaseudulle otollinen kohde hakea elinvoimaa. Karjalan olosuhteet ja kulttuuri ovat riittävän samanlaiset, jotta sieltä tulevat ihmiset voivat viihtyä suomalaisella maaseudulla. Sopeutuminen Suomeen on nopeaa ja helpottaa työnsaantia.

. Paikalliset yritykset hyötyvät siitä, että paikkakunnalle saadaan tehokkaasti koulutettavissa olevaa työvoimaa. JAMI on lisäksi vienyt koulutuksen suoraan yrityksiin. Opiskelijat, siis myös paikalliset, pääsevät heti kosketukseen työelämän kanssa.

. Keskiviikkona JAMI ja Alavuden kaupunki ilmoittivat, että JAMI ryhtyy yhdessä työelämäyrityksen kanssa tarjoamaan työvoimaa Alavuden yritysten tarpeisiin. JAMI:lla on valmiiksi opiskelijoissaan sopivaa työvoimaa työvoimapulasta kärsivälle Alavudelle ja mahdollisuus hankkia lisää.

. Aiemmin syksyllä Osuuskauppa Eepee kertoi, että liikenneasemille on vaikea saada suomalaisia kokkeja. Valtaosa Alavuden tarpeisiin tulevista venäläisopiskelijoista suorittaa juuri kokkipuolen opintoja. Lisäksi heitä tulee puu-, kone ja tuotantotekniikan opintoihin. Myös hoiva-alalla on kiinnostusta.

. Alavus on saamassa nopeasti työhön kykeneviä tulijoita. Mukana on pariskuntia ja perheitä, joilla on halua asettua jopa pysyvästi paikkakunnalle. JAMI:n toiminnasta voi rönsytä vielä paljon lisää hyvää, joka osaltaan tukee elinvoiman säilymistä maaseudulla.

. Sattumalta samana päivänä kun JAMI:n ja Alavuden hankkeesta kerrottiin, Keskuskauppakamari julkaisi kyselyn, jonka mukaan yritysten työvoimapula koskee nimenomaan niin sanottuja duunareita. Julkinen keskustelu kääntyy usein huippuosaamiseen, joksi mielletään korkeasti koulutetut asiantuntijat. Huippuosaamista on kuitenkin myös suorittavampi työ. Sekin on vaativaa, mikä hyvin on nähty, kun yrityksillä on jo vaikeuksia saada tarpeisiinsa työvoimaa.

. Keskuskauppakamarin kysely myös osoittaa, että ulkomaista työvoimaa hankkineet yritykset ovat lähes kaikki tyytyväisiä ratkaisuunsa. Ulkomaalaisista työntekijöistä ei ole juuri huonoja kokemuksia. Huonot kokemukset tulevat lähinnä byrokratiasta.

. Suomessa on sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Rakenteiden ratkaiseminen on hidasta ja vaikeaa. Sitäkin pitää tehdä.

. Ulkomaalaisen työvoiman saaminen on sekin työlästä. Suomi ei itsestään vedä väkeä. Ulkomaalaisen työvoiman hankkiminen on kuitenkin tarpeen, jotta maamme ei lamaannu työvoimapulaan. Se olisi typerää.

. Elinvoimaisuuden ylläpitäminen on kaikkien Suomessa asuvien tulevaisuuden kannalta tärkeää. Se pitää uskaltaa hyväksyä.

Fri, 8/19

Kirjaudu sisään

Fri, 8/19

Järviseudun mallin leviäminen pitää maaseudun toivoa yllä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin