<p>Tapon yritys, törkeitä ryöstöjä, ampuma-aserikoksia, uhkailua ja kiristystä, huumausainerikoksia. Poliisin lista jenginuorten tekemistä rikoksista on pitkä, eikä sille näytä tulevan loppua. Ruotsia jo pitkään vaivannut jengirikollisuus on löytänyt tiensä lahden yli Suomeen, eikä siltä voi enää sulkea silmiään.</p><p>Viime syksynä Suomessa toimi yksitoista katujengiä pääasiassa pääkaupunkiseudulla, mutta osin myös Turussa. Keskusrikospoliisin mukaan jengeissä on parisensataa jäsentä, heistä 95 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Jäsenet ovat valtaosaltaan täysi-ikäisiä, mutta jengien liepeillä pyörii myös toimintaa ihannoivia alaikäisiä. </p>.<p>Suomessa keskustelu jengirikollisuuden torjumisesta on vasta käynnistymässä. Tähän saakka meillä on kauhisteltu Ruotsin ja aiemmin myös Tanskan tapahtumia, ja lähinnä toivottu, ettei tilanne pääse yhtä pahaksi. Enää sellaiseen ei ole varaa.</p><p>Oppositiopuolueet tekivät joulun alla välikysymyksen jengirikollisuudesta ja vaativat tiukennoksia maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaan. Hallitus vastasi osoittamalla helmikuun lisätalousarviossa 19 miljoonaa euroa rikollisuuden torjuntaan.</p><p>Helsingin poliisi kertoi tiistaina perustaneensa kaksi erityisryhmää, jotka pyrkivät estämään uusien rikollisjengien syntymistä ja auttamaan toiminnassa mukana jo olevia nuoria irti ryhmistä ja kaidalle polulle.</p>.<p>Maan sisäinen turvallisuus on noussut yhdeksi eduskuntavaalien teemoista. Kokoomus esitteli alkuviikosta viidentoista kohdan ohjelman, jolla se puuttuisi jengirikollisuuteen. Perussuomalaiset muistuttavat varoittaneensa katujengi-ilmiöstä jo vuosien ajan, ja patistavat puuttumaan juurisyihin eli maahanmuuttoon. Kokoomuksen ohjelmassa keinoksi nostetaan muun muassa kotoutumispolitiikka, johon halutaan uudistuksia.</p><p>Tanska on saanut jengirikollisuutta kuriin tiukentamalla maahanmuuttoa ja lisäämällä poliisin toimivaltaa. Rangaistuksia on pidennetty, jopa kaksinkertaistettu, ja poliisi on saanut valtuudet tehdä ruumiintarkastuksia silloinkin, kun rikoksesta ei ole epäilyksiä.</p><p>Ruotsin hallitus laski tuoreeltaan kiintiöpakolaisten määrän 900:aan aiemmasta 6 400:sta. Suunnitelmissa on myös työperäisen maahanmuuton vaikeuttaminen. Hallitusohjelmassa näkyy vahvana tukipuolueena oppositiossa toimivan maahanmuuttokriittisen ruotsidemokraattien kädenjälki.</p>.<p>Kovat keinot vaativat rinnalleen pehmeitä. Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja erityisesti kielen oppimiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Jengiytymistä ruokkivaa asuinalueiden eriarvoistumista on vähennettävä kaupunkisuunnittelulla. </p><p>Tiedonvälitystä eri viranomaistahojen välillä on helpotettava, ja tieto rikolliseen toimintaan osallistumisesta on mentävä myös kouluun. Alaikäisten ajautumista jengeihin ehkäistään myös lastensuojelun keinoin, ja niihin on löydyttävä riittävästi resursseja. </p><p>Rikollisjengeissä pyörimisessä ei ole kyse harrastustoiminnasta. Jokainen jengistä ulos saatu lapsi tai nuori on aina voitto niin hänelle itselleen kuin myös yhteiskunnalle.</p>