Joukkoampumisten yhteydessä yhteiskunnat törmäävät Antiikin Kreikasta tuttuun ongelmaan

Kerrotaan, että yli kaksi tuhatta vuotta sitten Herostratos-niminen mies poltti Artemis-jumalan temppelin pelkästään siitä syystä, että halusi päästä historiankirjoihin. Vaikka osa aikalaisista jätti hänen nimensä mainitsematta kertoessaan temppelin tuhosta, Herostratos onnistui tavoitteessaan. Hänet teloitettiin, mutta nimi elää.

. Ihmiset eivät ole Herostratoksen ajoista kehittyneet. Tänäkin päivänä monet hakevat huomiota tuhotekojen kautta. Tulen sijaan he käyttävät tuliaseita ja rakennusten sijaan kohteina ovat ihmiset. Pohjoismaissa on lyhyen ajan sisään tehty kaksi julmaa joukkoampumista. Norjassa kohteena olivat seksuaalivähemmistöt ja motiivi ilmeisen poliittinen, Tanskassa nuorimies taas ampui ostoskeskuksessa sattumanvaraisesti kohdalle osuneita ihmisiä.

Yhdysvalloissa ampumiset ovat arkipäivää, mutta maanantaina itsenäisyyspäivän paraatiin Chicagossa tehty isku oli poikkeuksellisen irvokas. Kiväärin kanssa katolle kiivennyt nuorimies ampui myös lapsia ja vanhuksia. Aiemmin kesällä USA:ssa ampuja tappoi alakoululaisia luokkaansa.

. Osa joukkoampumisten tekijöistä hakee huomiota sekä nimelleen että omaksumalleen aatteelle. Joidenkin joukkomurhaajien taustalla on turhautumista ja katkeruutta, jonka he uskovat purkautuvan kun he saavat huomiota, on se sitten kuinka kauheaa tahansa. Joidenkin motiivit jäävät mysteeriksi. Tapausten uutisointi törmää Herostratos-ongelmaan. Tapahtumista on pakko kertoa. Myös teon motiivista ja olosuhteista on tarpeellista kertoa yleisölle jotain, koska ihmisillä on oikeus tietää yhteiskuntaan kohdistuvista uhkista.

. Ampujan nimen voi jättää kertomatta sanomalehdissä ja tv-uutisissa, mutta se ei estä nimen ja ampujan agendan leviämistä. Useat joukkoampujat esiintyvät omalle yleisölleen, jonka he ovat hankkineet netissä. Siellä he ovat ehkä jo valmiiksi saaneet tukea ja kannustusta ajatuksilleen, joskus jopa tappamiselle. Tappamalla muita ihmisiä ampujat haluavat saada arvostusta näiltä vertaisiksi kokemiltaan ihmisiltä, kun eivät sitä ole kokeneet muuten saavansa.

Joukkoampujat toimivat harvoin niin, etteivät jo ennakkoon antaisi joitain viitteitä tulevasta. Norjassa viranomaiset olivat seuranneet ampujaa jo vuosia. Sekä Norjan että Tanskan ampujalla oli taustallaan mielenterveysongelmia.

. Yhdysvalloissa ei tunnuta päästävän ongelman ratkaisemisessa eteenpäin, koska kaivetut asemat ovat niin syvällä. Osa vaatii vähemmän aseita, osa lisää aseita, osa lisärahaa mielenterveystyöhön. Euroopan ja esimerkiksi Australian esimerkit osoittavat, että tiukat aselait toimivat. Mutta koska ihminen on edelleen Herostratoksen kaltainen, yhteiskuntiemme on opittava entistä tarkemmin lukemaan hälytysmerkkejä. On opittava ennustamaan paremmin se, kuka tarttuu aseeseen ja ryhtyy ampumaan ohikulkijoita.

Fri, 8/19

Kirjaudu sisään

Fri, 8/19

Joukkoampumisten yhteydessä yhteiskunnat törmäävät Antiikin Kreikasta tuttuun ongelmaan

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin