Julkiset menot eivät tule ulkoa annettuina eikä ole olemassa mitään "automaattisia indeksejä"

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) viesti Ylen aamussa perjantaina oli kammottava. Velkaantumista on miltei mahdotonta jarruttaa. Virkamieslaskelmissa yhteiseen piikkiin otetaan tästä eteenpäin joka vuosi velkaa yli kymmenen miljardia euroa. Menoja nostavat Saarikon mukaan nousevat korot sekä ”niin sanotut automaattisesti menoja nostavat indeksit vaikkapa hyvinvointialueille, eläkkeisiin ja koulutukseen”.

”Automaattisesti menoja nostavat indeksit." Mitä ihmettä? Aivan kuin pakko menojen kasvattamiseen tulisi jostakin ulkoa annettuna eikä kehitykseen voi vaikuttaa.

. Saarikko tuli lausuneeksi julki syyn siihen, miksi Suomen julkisen talouden näkymä on niin surkea, eikä ainakaan lyhyellä tähtäimellä ole helpotusta odotettavissa. ”Automaattiset indeksit” ovat yhdessä päätettyjä. Eivät ne voi olla luonnonlakeja, jotka pysyvät vaikka kansantalous kaatuisi alta. Liian suuri osa suomalaisista on oppinut siihen, että oikeudet pysyvät, velvollisuudet eivät.

Pitäisi vihdoin uskoa valtiovarainministeriön virkamiesten rehellinen lausuma, ettei Suomen kansantalouden suorituskyky yksinkertaisesti riitä. OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoi Twitterissä perjantaina, että myös Suomen vaihtotaseen vaje on samaa tasoa kuin suuren laman aikana 1990-luvun alussa. Suomi lainaa elintasonsa muilta.

. Valtiovarainministeri Saarikko ei ole yksin vastuussa viisitoista vuotta jatkuneesta velkarallista. Eikä ole liioin pääministeri Sanna Marinin hallituskaan, joskin SDP:n piiristä on kerkeästi viime vuosina naureskeltu julkisen velan kasvusta huolestuneille boomereille. Syntiä on tehty yhdessä, jolloin myös kärsimys pitää kantaa yhdessä.

Edessä on raaka ja pitkäkestoinen hevoskuuri. Jokaiselta suomalaiselta otetaan. Elintaso palaa parinkymmenen vuoden takaiseen, mikä sekään ei ole katastrofi. Suomi pitää rakentaa uudelleen. Se tarkoittaa ennakkoluulottomia keinoja, joilla julkisen talouden tehokkuutta kasvatetaan ja työntekijämäärää rajoitetaan. Juustohöyläämällä kuluja sieltä täältä ei päästä lähellekään tavoitteita.

. Myös panostuksia on tehtävä. Suomi toipui 1990-luvun talouskriisistä koulutukseen ja tutkimukseen satsaamalla. Sama pitää nyt toistaa, aloittaa jopa siitä, että peruskoulun päättävät osaavat lukea ja kirjoittaa säällisellä tavalla.

Oikoteitä ei ole. Helpot ratkaisut on tehty. Mitä nopeammin rakenneremontti alkaa, sitä pienempi on yhteinen kärsimys.

Kirjaudu sisään

Julkiset menot eivät tule ulkoa annettuina eikä ole olemassa mitään "automaattisia indeksejä"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje