Pääkirjoitus

Kansanedustajien tuulenhaistelu päättyy – Nato-hakemus viimeistä napinpainallusta vaille valmis

Historiallinen valtiojohdon yhteinen tiedote näkyi torstaina tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilla.
Historiallinen valtiojohdon yhteinen tiedote näkyi torstaina tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilla.
Kuva: Kari Löfhjelm
Jaa artikkeli

Torstaina 12.5. kirjoitettiin poikkeuksellisen merkittävä luku itsenäisen Suomen historiassa.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) yhteinen tiedote oli odotettu ja looginen jatko kuukausia velloneeseen keskusteluun Suomen Nato-jäsenyydestä. Heidän kantansa jäsenyyshakemuksen puolesta tarkoittaa, että päätös on enää virallista sinettiä vailla.

Valtiojohto odottaa nyt ripeyttä hakemuksen teossa. Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunta aloittaa hakemuksen vaatimat keskustelut viipymättä. Hallitus saa esityksensä valmiiksi viikonvaihteessa, ja eduskunta ryhtyy käsittelemään sitä maanantaina.

Nato-jäsenyyden kannatus on noussut viikko viikolta, mutta avoimelle keskustelulle halutaan jättää tilaa myös eduskunnassa. Aidossa demokratiassa on myös oikeus olla asioista eri mieltä seurauksia pelkäämättä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vanhasen mielestä Suomen ei ole ripeydestä huolimatta syytä antaa kuvaa, että historiallista ratkaisua oltaisiin tekemässä hätiköiden ja paniikissa.

Valtiojohdon tiedotteessakaan ei viitattu suoraan Venäjän brutaaliin hyökkäyssotaan Ukrainassa, vaan perusteet ovat yleisemmällä tasolla. Presidentin ja pääministerin mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja Naton jäsenenä Suomi myös vahvistaisi koko puolustusliittoa.

Niinistö muotoili kuitenkin oman näkemyksensä Suomen nopean Nato-hakemuksen syistä jo keskiviikkona, kun Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson vieraili Helsingissä.

Suomi ja Ruotsi ovat olleet sotilaallisesti liittoutumattomia omasta halustaan, mutta Venäjä kyseenalaisti viime vuoden lopulla niiden itsenäisen päätösvallan asiassa. ”Eli kun kysyt, miten he näkevät sen, jos Suomi liittyy Natoon, niin minun vastaukseni on, että te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin.”

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jo pitkään on ollut selvää, että Suomen hakiessa Natoon myös Ruotsi joutuu punnitsemaan suhteensa siihen. Ruotsissa askelmerkit on sovitettu niin, että Nato-hakemuksen käsittely alkaa pikavauhdilla sielläkin.

Kansainvälinen yhteydenpito ja Suomen päättäväisyys ovat panneet vauhtia myös länsinaapuriin, jolle Nato näyttää olevan Suomea kovempi pähkinä purtavaksi.

Kaksi vuosisataa rauhan aikoja eläneelle kansalle sotilaallinen liittoutuminen ei ole samalla tavalla elämän ja kuoleman kysymys kuin itsenäisyytensä puolesta vuosia taistelleelle naapurimaalle. Ruotsi ei voi kuitenkaan jäädä yksin liittoutumattomaksi, kun kaikki muut Pohjoismaat ovat suuntansa valinneet.

Suomen eduskunnan tehtäväksi jää tehdä lopullinen päätös asiasta, josta valtiojohto ja kansan murskaava enemmistö ovat yhtä mieltä. Jahkailu ja kiemurtelu kansallisessa kohtalonkysymyksessä ei sovi kansanedustajille, joille on annettu valtakirja muuttaa maailmaa.Tuulenhaistelu päättyy viimeistään äänestysnapin painamiseen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje