<p>Ajatus salakähmäisyydestä liitetään politiikkaan ja mikseipä liitettäisi, kun esimerkiksi Kauhavalla luottamushenkilöiden allekirjoitettavaksi annetaan oikein vaitiolo- ja salassapitositoumus (Ilkka-Pohjalainen 25.3.). Julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan paperi on juridisesti merkityksetön. Sen tietänevät myös sitoumuksen laatijat, mikä taas herättää entistä enemmän kysymyksiä sitoumuksen tarkoitusperistä.</p> .<p>Miksi Kauhavalla on pitänyt laatia tällainen paperi? Mieleen nousee oikeastaan kaksi syytä. Joko pelisäännöt eivät muuten mene perille ja lain määrittelemiä salaisia asioita vuotaa ulos tai joku taho haluaa vaikuttaa siihen, miten ja mistä asioista julkisuudessa keskustellaan. Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja.</p><p>Vaitiolo- ja salassapitositoumuksen allekirjoittaneiden luottamushenkilöiden tulee noudattaa lakia. Laki määrää sen, mitä luottamushenkilöt voivat asioiden hoitamisesta kertoa. Laki on hyvä ja oikea rajoitin. Muiden ohjeiden antaminen ja soveltaminen haiskahtaa salailulta ja vaikuttamisyritykseltä.</p> .<p>Lautakuntien ja kunnanhallitusten istunnot eivät ole julkisia, eikä siellä käydyistä keskusteluista ole ollut tapana puhua julkisuudessa. Tämä on hyvä asia. Vaitiolo- ja salassapitositoumus voi kuitenkin säikäyttää luottamushenkilöt vaikenemaan kohtaamistaan ongelmakohdista. Tällaista epämääräistä sensuuria ei pidä päästää vahingossakaan valloilleen. </p>.<p>Kunnallisessa päätöksenteossa asioiden salaaminen vaatii perustellun syyn. Ilkka-Pohjalainen on pyytänyt Kauhavalta asiakirjaa, joka koskee kaupunginvaltuuston perustaman tilapäisen valiokunnan laatimaa raporttia. Kauhava ei ole suostunut luovuttamaan raporttia. Se vetoaa siihen, että raporttiin liittyvä asia jäi kesken.</p><p>Vaasan hallinto-oikeus antoi aiemmin talvella oman ratkaisunsa asiassa. Hallinto-oikeuden mukaan Kauhavan pitää luovuttaa kyseinen raportti Ilkka-Pohjalaiselle. Kauhava hakee valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.</p> .<p>Raportin sisältö ei enää tässä vaiheessa ole asian ydin. Kysymys on periaatteellinen. Ilkka-Pohjalaisen ja hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan Kauhava on salannut asiakirjan, jonka pitää olla julkinen.</p><p>Ilkka-Pohjalainen lähti vaatimaan raportin julkaisua ennen kaikkea siksi, että jos yksi asiakirja hallinnossa salataan mielivaltaisesti, mille tahansa päätökselle voidaan tehdä samoin.</p><p>Kauhava kertoo lisäksi, ettei voi luovuttaa asiakirjaa, koska ei ole sitä arkistoinut. Tämä avaa oven sille, että asioiden käsittelyn päättämistä ja siten julkiseksi tuloa lykätään päättymättömästi jättämällä asiakirja arkistoimatta.</p> .<p>Kauhava on ollut esillä kahdessa asioiden salaamista koskevassa tapauksessa, mutta ei se ole ainoa tai edes ääriesimerkki siitä, millaista kädenvääntöä asioiden julkisuudesta käydään.</p><p>Kuntahallinnossa päätökset saatettiin joskus tehdä savuisissa kabineteissa ilman syntyviä asiakirjoja, mutta nyt päätöksenteon seuraamisen tulisi olla mahdollista niin medialle kuin kuntalaisillekin.</p> .<p>Organisaatioilla on kuitenkin jonkinlainen luontainen taipumus salata asioita ja keskittää asioista tiedottamista. Juuri tällaiset julkisen hallinnon ulkopuolella käytössä olevat keinot heikentävät ihmisten mahdollisuuksia saada tietoa heitä koskevista asioista.</p>
