Kokoomusväki oli ennennäkemättömässä voimaintunnossa pari viikkoa sitten puoluekokouksessaan Kalajoella.
Koko puoluejohto valittiin ylistyssanoin jatkoon, ja Nato-lippua heilutelleen Petteri Orpon amerikkalaistyylinen esiintyminen sai puolueväen lähes hurmokseen. Medialle lueteltiin hallituksen syntejä, joiden seurauksia vastuuntuntoinen kokoomus joutuisi ensi keväänä korjaamaan.
Käytävillä oltiin jo valmiita jakamaan ministerinsalkkuja kokoomuksen johtamaan hallitukseen ja pohdittiin, mille puolueille kannattaisi antaa mahdollisuudet hypätä menestysrattaiden kyytiin.
Kokoomuksen kannatuskäyrät ovat kääntyneet Nato-päätöksen siivittäminä entistä jyrkemmin ylöspäin. Puolue on ottanut kaiken irti siitä, että se oli kirjannut myönteisen kannan jo vuosia sitten ohjelmiinsa.
Natosta ei ole kuitenkaan loputtomiin apua, varsinkin kun jäsenyyshanke on nyt jumittunut Turkin kiristyspolitiikan takia.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Sisäpoliittiseksi vaihtoehdoksi on riittänyt hallituksen pitkän syntilistan luettelointi ja vakuuttelu siitä, että kokoomus olisi hoitanut asiat paremmin.
Kansantalouden, koronakriisin ja Ukrainan sodan näännyttämällä hallituksella on ollut riittävästi työtä riviensä koossa pitämisessä, eikä hintojen nousun kaltaisia tosiasioitakaan pääse karkuun.
Oppositiossa perussuomalaisista ei ole ollut vastusta, sillä loputon kielteisyys ei tahdo enää kansaan purra.
Kokoomuksen kuningastien piti olla kymmenen kuukauden mittainen ja sileä, mutta kuin tyhjästä tielle ilmaantui syvä kuoppa. Kansansuosiossa kylpenyt puolue joutuu äkkiä asemoimaan itsensä moraaliseen siilipuolustukseen.
Kansanedustaja Wille Rydmaniin kohdistuvat häirintäsyytökset voivat paisua niin, että puoluetoimistossa joudutaan rakentelemaan kaikki vaalistrategiat uudelleen.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kokoomuksen puoluejohdon on vaikea selittää uskottavasti sitä, miksi ainakin pienen piirin tiedossa ollutta asiaa peiteltiin. Vaikka totuus olisi mikä, se näyttää ulospäin ongelman vähättelyltä.
Eikö vahvasti kokoomusvetoisen Olympiakomitean kompuroinnista samassa aihepiirissä opittu yhtään mitään?
Kansantuomioistuin on Rydmanille jo tuomionsa langettanut, olipa totuus asiassa mikä hyvänsä. Puolueille tämä on jälleen kerran oppitunti siitä, kuinka luurangot kannattaisi kopistella kaapeista oma-aloitteisesti ajoissa. Harva asia kun pysyy nykyään salassa.
Kokoomusjohdolla on kova työ karistaa päältään jo syntynyttä mielikuvaa ylimielisestä politiikasta, jossa tarkoitus pyhittää keinot.