Pääkirjoitus

Koviin koronan torjuntakeinoihin tuskin on enää paluuta – neljäs rokotekierros alkaa laajana aivan pian

Nyt vallalla EU:n alueella on koronaviruksen alavariantti BA.5. Variantti alkaa olla Suomessakin valtamuoto.
Nyt vallalla EU:n alueella on koronaviruksen alavariantti BA.5. Variantti alkaa olla Suomessakin valtamuoto.
Kuva: Lehtikuva/AFP
Jaa artikkeli

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Thl) osastonjohtaja Mika Salminen teki tällä viikolla perustavanlaatuisen, kritiikkiä herättäneen linjauksen. Sen mukaan emme enää elä keskellä pandemiaa. Elämme keskellä endemiaa.

Tällä Salminen viittasi siihen, ettei koronavirus ole hävinnyt maailmasta minnekään. Koronavirus on vitsaus, joka on jäänyt pysyväksi osaksi yhteiskuntaa, kausivaihteluiden rytmissä kiertäväksi tartuntataudiksi.

Endemia-linjauksella ja ehdottamalla, että korona poistetaan yleisvaarallisten tartuntatautien listalta, Salminen normalisoi ja arkipäiväisti koronan. Ulostulon ajoittaminen kesälomakauden loppuun tuskin oli sattumaa.

Jatkossa kynnys käyttää kovia taudintorjuntakeinoja, kuten laajamittaisia karanteeneja, kokoontumisrajoituksia ja yleisötilojen sulkemista, on todennäköisesti erittäin korkealla, vaikka syksyksi ennustetaan uutta korona-aaltoa ja tartuntamäärät ovat Pohjanmaallakin nousussa.

Äänenpainot alkavat kuitenkin jälleen kiristyä. Tartuntojen lisääntymisestä syytetään uusien, herkästi tarttuvien virusmuunnosten lisäksi ihmisten välinpitämätöntä ja lepsua suhtautumista varotoimiin (Ilkka-Pohjalainen, 29.7.).

Edessä on neljäs rokotuskierros, johon kunnat joutuvat lähtemään nopealla aikataululla ja vähäisellä valmistautumisella. Neljättä rokoteannosta Thl suosittelee kaikille yli 60-vuotiaille ja yli 18-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville viimeistään elokuun alusta alkaen.

Päätöstä edelsi Thl:n ja lääkärikunnan välinen, aikataulutusta koskenut tiukka vääntö. Paineita neljännen rokotekierroksen aikaistamiseksi kasasivat jo kesäkuussa monet lääkärit, poliitikot ja koronakuolemista huolestunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka ihmetteli ”rokotteiden panttaamista” (Iltasanomat, 23.6.).

Suomen aikataulu noudattaa yleiseurooppalaista linjaa. Euroopassa tartuntamäärät ja sairaalahoidon tarve ovat nousseet niin suuriksi, että neljännen rokoteannoksen antamista suositellaan nyt pikaisesti kaikille yli 60-vuotiaille.

Neljäs kierros puoltaa paikkaansa, sillä rokotteiden hyödyt vakavimpia tautimuotoja vastaan ovat osoittautuneet kiistattomiksi, vaikka tartuntoja ne eivät estäkään, koska omikronvariantti väistää rokotteiden ja sairastetun taudin antaman suojan tartuntaa vastaan.

Thl:n Salmisen mukaan rokotusten ansiosta Suomessa on tänä vuonna pelastunut noin 10 000 ihmishenkeä.

Riittävän rokotesuojan ylläpitämisen lisäksi keskeistä kansallisen terveysturvallisuustason nostamiseksi on huolehtia tehostetun hoidon sairaalapaikkojen riittävyydestä. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen tehohoitopaikkojen määrä asukasta kohden on vähäinen.

Epäkohtaan puuttunut perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) onkin ehdottanut tehohoitopaikkojen tuntuvaa kasvattamista. Vakavasti sairastuneiden potilasturvallisuutta ei voi, eikä saa vaarantaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje