Pääkirjoitus

Kun keinot loppuvat, konstit jäävät

Vaalitutkimuskonsortio on pohtinut keinoja äänestysaktiivisuuden nostamiseen. Arkistokuva.
Vaalitutkimuskonsortio on pohtinut keinoja äänestysaktiivisuuden nostamiseen. Arkistokuva.
Kuva: Tomi Kosonen
Jaa artikkeli

Kuntavaalien äänestysprosenttia voitaisiin nostaa sallimalla, että äänestäjät antavat äänensä puolueelle ilman ehdokasvalintaa, ehdottaa dosentti Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuksessa.

Ajatus perustuu kansallisen vaalitutkimuskonsortion eli yliopistotutkijoista koostuvan asiantuntijaverkoston työhön.

Kysymys ei olisi ns. pitkistä listoista, suljetusta listavaalista, jossa voi äänestää vain puolueiden ehdokaslistoja. Siinähän äänestäjän on hyväksyttävä se, että puolue on asettanut ehdokkaansa valmiiksi tiettyyn järjestykseen.

Henkilövalinnat määräytyvät nyt niin, että ehdokas saa suhdeluvun oman äänimääränsä ja puolueen kokonaisäänimäärän perusteella. Valtuustovalinnat tehdään henkilökohtaisten suhdelukujen suuruusjärjestyksessä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Uutuutena ehdotuksessa on se, että listalla olisi ehdokasnumerojen lisäksi puolueelle erillinen numero. Sitä voisi äänestää yhtä lailla kuin listalla olevia henkilöitä.

Puolueelle annetut äänet otettaisiin huomioon kuitenkin vain laskettaessa listan henkilöiden vertauslukuja, eivätkä ne siis vaikuttaisi ehdokkaiden järjestykseen listan sisällä.

Kaikki lailliset vaikuttamisen keinot on käytetty, jotta kansa kiiruhtaisi vaaliuurnille. Tulokset eivät saa ketään riehaantumaan: kesäkuun kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi 55,1 prosenttiin, ja tammikuun aluevaaleissa luisuttiin odotetusti jo alle 50 prosentin.

Pidennetyn ennakkoäänestyksen suosio on toki noussut, mutta kokonaisprosentin jyrkästi laskeva trendi ei ole muuttunut.

Seuraavat kuntavaalit järjestetään vuonna 2025 samanaikaisesti aluevaalien kanssa. Borg pelkää, että nykyinen ehdokasäänestäminen kasvattaa silloin äänestämättä jättämisen riskiä entisestään. Äänestäjän urakkaa helpottaisi, jos voi valita pelkästään puolueen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keskustelunavaus on tervetullut, mutta ehdotus pelkän puolueen äänestämisestä ei kuulosta äkkipäätä vallankumoukselliselta äänestysaktiivisuuden pelastajalta.

Eduskuntavaaleihin se vielä jotenkuten istuisi, mutta kunta- ja aluevaalit ovat tyypillisesti henkilövaaleja. Kuntapäättäjien paikoille halutaan itsenäisesti ajattelevia ihmisiä, ei puolueita. Jos sopivaa yksilöehdokasta onkin vaikea löytää, vielä työläämpää olisi saada äänestäjät kahlaamaan läpi puolueiden vaaliohjelmia.

Huoli äänestysaktiivisuuden laskun kansanvaltaa rapauttavasta vaikutuksesta on yleinen ja aiheellinen, mutta mikä arvo olisi puolipakolla tai läpällä annetuilla äänillä?

Kansalaisten nukkuva enemmistö alkaa olla tosiasia, jonka muuttamiseen tarvitaan paljon enemmän kuin yksi rasti ruutuun.

Tämä suhteuttaa myös ajatukset vaikkapa Nato-kansanäänestyksestä. Miten voidaan luovuttaa edes neuvoa-antavaa valtaa kansakunnan kohtalonkysymyksessä ihmisille, joille jo sopivan kunnanvaltuutetun löytäminen näyttää olevan liian vaativaa?

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje