Kunnanjohtaja ei odota potkuja vaan lähtee itse – Luottamus määrittää työsuhteen keston

Keminmaa, Pelkosenniemi, Pyhäranta, Kokemäki, Keuruu, Ilmajoki ja nyt tuoreimpana Kauhava. Kaikki paikkakuntia, joissa kunnanjohtajan luottamus on joutunut syystä tai toisesta koetukselle ja tämä on joutunut eroamaan tehtävästään.

Kuntien korkeimmista viranhaltijapaikoista on tullut kovin tuulisia, eikä kunnanjohtajuus ole enää eläkevirka takavuosien tapaan. Vaihtuvuus kuntien johdossa on lisääntynyt, ja entistä useammin syynä on luottamuspula viranhaltijan ja luottamushenkilöiden välillä.

Työ ei vedä samalla tapaa kuin takavuosina. Kuntaliiton yhdessä Kevan ja Suomen Kunnanjohtajat ry:n kanssa tekemän kyselyn mukaan yli puolet kuntien johtajista on harkinnut alan vaihtamista. Kaikkein useimmin asia käy mielessä alle 40-vuotiailla kuntajohtajilla. Syitä on monia, eikä niistä vähäisin ole kuntien tukala talous.

Luottamushenkilöiden odotukset ja kunnan käytännön arki kohtaavat aiempaa harvemmin. Valtuutetut ja muut kuntalaiset odottavat nopeita ratkaisuja, mutta kuntabyrokratiassa asiat etenevät hitaasti. Syy ei ole kunnanjohtajan, mutta yhä useammin hänestä tehdään syntipukki.

. Kunnanjohtaja on niitä tehtäviä, joissa työtä ja vapaa-aikaa ei voi erottaa toisistaan. Kunnanjohtaja edustaa kuntaansa niin aamuyöllä grillijonossa kuin paikallisen kesäteatterin katsomossakin. Nuhteettomuus ja tehtävään soveltuva käytös ovat tärkeitä myös yksityiselämässä, eivät vain virka-aikana kunnantalolla.

Sosiaalinen media lisää julkisuutta ja asettaa takavuosia suuremmat paineet julkisen työn tekijöille. Pieninkin töppäys leviää kulovalkean tavoin videoklippinä sosiaalisessa mediassa, minkä myös maakunnassa luottamuspulaan joutuneet kunnanjohtajat ovat saaneet huomata.

Luottamuspula voi syntyä lähes millaisista asioista tahansa. Kunnanjohtajan ja luottamushenkilön roolien hämärtymisestä saattaa seurata vaikeuksia, jotka johtavat epäluottamukseen. Silloinkaan syy ei välttämättä ole kunnanjohtajan, vaikka hän on useimmiten se, joka kärsii seuraukset selkänahassaan.

Ristiriitojen taustat voivat olla hyvinkin raadollisia. Viime vuosikymmenen lopulla Kittilän kunnan pattitilannetta setvineeseen selvitysryhmään kuulunut Kauhajoen entinen kaupunginjohtaja Antti Rantakokko nosti esiin äijäkulttuurin ja uuden sukupolven välisen yhteentörmäyksen. (Yle 23/10/20). Hänen mukaansa vaikeuksia voi tulla, mikäli kunnanjohtaja tulee muualta eikä sopeudu vallitsevaan kulttuuriin.

. Luottamusta joko on tai sitä ei ole. Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio irtisanoutui virastaan maanantaina. Poliittinen luottamuspula kävi ylitsepääsemättömäksi, eikä hän nähnyt enää muita vaihtoehtoja.

Kauhavalla ehdittiin perustaa tilapäinen valiokunta selvittämään luottamuspulan taustoja, mutta sen tekemä työ ei etene valtuustoon saakka Lumion irtisanottua itsensä. Myös tapahtumien taustat jäävät pimentoon, sillä näillä näkymin valiokunnan loppuraportti ei tule julkiseksi.

Kuten Lumio Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa totesi, tällaisissa prosesseissa ei ole voittajia. Jotain se kuitenkin opettaa niin kauhavalaisille kuin muidenkin kuntien päättäjille. Pelisääntöjen on oltava selkeät, poliittisen johdon yksituumaista ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen keskustelun avointa.

Wed, 7/6

Kirjaudu sisään

Wed, 7/6

Kunnanjohtaja ei odota potkuja vaan lähtee itse – Luottamus määrittää työsuhteen keston

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin