Pääkirjoitus

Kunta-alalle toivottu päänavaus

KT:n Markku Jalonen ja Henrika Nybondas-Kangas matkalla sovittelulautakunnan kokoukseen huhtikuussa. Arkistokuva.
KT:n Markku Jalonen ja Henrika Nybondas-Kangas matkalla sovittelulautakunnan kokoukseen huhtikuussa. Arkistokuva.
Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Jaa artikkeli

Maanantaina kunta-alan työmarkkinaselkkauksessa tapahtui käänne, jota osattiin odottaa. Noin 300 000 kunta-alan työntekijää on mukana erillissopimuksessa, jota voi sanoa päänavaukseksi.

Työntekijäpuolen rivit sopimus panee sekaisin, sillä yksi kolmesta neuvottelujärjestöstä, hoitajien Sote ry., jää sen ulkopuolelle.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko sekä Julkisen alan unioni Jau (JHL ja Jyty) saavuttivat sovittelulautakunnan johdolla neuvottelutuloksen.

Sopimusta ei ole kuitenkaan vielä kirkossa kuulutettu, sillä neuvottelutulos siirtyy normaaliin tapaan järjestöjen hallintojen käsittelyyn. Tarkemmin sisällöstä kerrotaan, kun tai jos kaikkien järjestöjen hallinnot hyväksyvät neuvotellun ratkaisun.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Erillissopimukseen oltiin pääsemässä jo toukokuussa, mutta silloin sopu kaatui ns. turvalausekkeeseen, jota työnantaja ei silloin hyväksynyt.

Yksinkertaistettuna se olisi ollut takuu siitä, että tulevat sopimukset – käytännössä hoitajien tekemät – otetaan tarvittaessa huomioon. Ilmeisesti takuita on nyt työrauhan hintana annettu. Myös palkankorotukset lienevät heti osa erillissopimusta.

Esitykseen täysin torjuvasti suhtautuneen Soten johto kuvaili sitä ”yhden koon sukkahousuiksi”. Hoitajien mielestä heidän kuuluu saada nyt muita enemmän.

Jo kuukausia oli nähtävissä, että Tehyä ja Superia edustava Sote ry. ajautuu hankauksiin muiden kunta-alan työntekijäliittojen kanssa. Puheenjohtajat Millariikka Rytkönen ja Silja Paavola ilmoittivat, etteivät he neuvottele palkkatavoitteistaan.

Muut järjestöt pitivät sitä epärealistisena ja yhtenäisyyttä repivänä itsekkyytenä. Julki lausutuista ehdottomista vaatimuksista ei voi myöskään enää kasvojaan menettämättä kovin paljon peruutella.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kunta-alan neuvottelujen taustalla on kummitellut ajatus, että hoitajien palkkakiistan ratkaisee vain valtion tai hallituksen väliintulo. Työnantajien KT:lla kun ei olisi varaa vastata edes puolitettuihin palkkavaatimuksiin.

Koronan jälkeen Ukrainan sota on kiihdyttänyt inflaatiota, mikä lisää kansantalouden arvaamattomuutta.

Tehy ja Super jatkavat työtaistelutoimia kesälomien jälkeen. Ajanpeluu viittaa siihen, että ne odottavat viimeistään vuodenvaihteen ratkaisevan ongelmaa heidän edukseen.

Kun hyvinvointialueet aloittavat, valtiosta tulee tavallaan yhdessä KT:n kanssa palkkakiistan osapuoli, koska hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta. Sitä ennen neuvotellaan palkkoja nostavasta harmonisoinnista.

Toukokuussa kaatuneessa erillissopimusesityksessä oli monivuotinen palkankorotusohjelma, joka oli toki tasoltaan paljon alhaisempi kuin Sote ry:n vaatima palkkaohjelma. Todennäköisesti se on osa nyt tehtyä sopimusta.

Aika näyttää, kuinka pahasti hoitajaliitot ovat maalanneet itseään nurkkaan vaihtoehdottomuudellaan.

Edit: Korjattu 7.6. sopimukseen kuuluvien kunta-alan työntekijöiden määrä. Nyt tehdyn sopimuksen piirissä on 300 000 kunta-alan työntekijää, ei 420 000, kuten kirjoituksessa oli. Jälkimmäinen luku on kaikkien kunta-alan virka- ja työehtosopimusten piirissä olevien lukumäärä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje