Pääkirjoitus

Maataloustuottajan huoli on myös suomalaisen kuluttajan huoli

Sikatilojen määrä Suomessa laskee kannattavuuskriisin kourissa nopeasti. Kun viime vuonna tiloja oli 815, arvioidaan tilojen määrän laskevan tänä vuonna alle seitsemänsadan. Arkistokuva.
Sikatilojen määrä Suomessa laskee kannattavuuskriisin kourissa nopeasti. Kun viime vuonna tiloja oli 815, arvioidaan tilojen määrän laskevan tänä vuonna alle seitsemänsadan. Arkistokuva.
Kuva: Jouko Hänninen

Kun ilmajokelainen sikatila maksoi vuosi sitten syyskuussa tuotantotiloistaan sähkölaskua 3 755 euroa, tuli tämän vuoden syyskuussa maksettavaksi 11 047 euron suuruinen lasku. Hinnan nousu on huikea, eikä se ole ainoa tilalle tuleva lasku, jossa viivan alla oleva summa on edellisvuotta huomattavasti korkeampi.

Maatalouden kustannukset ovat karanneet kohtuuttomuuksiin. Maataloustuottajien Keskusliiton (MTK) tuoreimman jäsenkyselyn mukaan joka kolmannella tilalla on vaikeuksia maksaa laskut ajoissa. Sähkön lisäksi tuottajien kukkaroa kuristavat polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen jyrkkä nousu.

Syytä tuottavuuskriisille on haettu Ukrainan sodasta, mutta todellisuudessa hinnat nousivat ennätystasolle jo ennen Venäjän hyökkäystä ja sodan alkua. Sota kuitenkin pahensi tilojen ahdinkoa entisestään.

Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on eurooppalaisessa mittakaavassa ainutlaatuinen. Vastaava malli on käytössä vain Sveitsissä, ja esimerkiksi Ruotsissa huoltovarmuutta on purettu pikku hiljaa koko 2000-luvun.

Elintarvikkeiden omavaraisuus on olennainen osa huoltovarmuutta. Toistaiseksi tilanne on vielä hallinnassa, sillä elintarvikkeiden omavaraisuusaste on pysynyt noin 80 prosentissa. Neljä viidestä kaupassa olevasta elintarvikkeesta on valmistettu Suomessa, mikä on määränä suuri.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tyytyväiseen hyrinään ei kuitenkaan ole aihetta, sillä maatalouden kannattavuuskriisi nostaa synkkiä pilviä huoltovarmuuden ylle. Viime vuonna nautatiloista lähes joka kymmenes (9 %) lopetti toimintansa. Lypsylehmien määrä on kahdeksantuhatta pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2021 Suomessa oli 815 sikatilaa. Tämän vuoden aikana tilojen määrän ennustetaan vähenevän alle seitsemäänsataan.

Lihan kulutus ei vähene yhtä nopeasti kuin vähenee tuottajien määrä. Jokainen suljettu sikala syö työpaikkoja ruokaketjusta, ja lisää ulkomailta tuotavan ei-antibioottivapaan lihan määrää. Huoltovarmuus heikkenee ja mahdollisiin kriisitilanteisiin liittyvät riskit lisääntyvät.

Maataloudelle myönnettiin keväällä 300 miljoonan euron kriisipaketti, jolla ruoantuotantoa pyrittiin varmistamaan. Keskusta ajoi uutta tukipakettia valmisteilla olevaan lisätalousarvioon, mutta tiistaina sen kerrottiin siirtyvän ensi vuoden alkuun.

Sähkö- ja polttoainelaskujen maksupäivät eivät kuitenkaan siirry. Ne tuottajan on hoidettava ajallaan, ellei hän halua tekemisiin ulosottomiehen kanssa. Tuottajan huoli on hyvä jakaa, sillä se on samalla myös kuluttajan huoli.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje