<p>Aikataulu Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnille Unkarissa on edelleen auki. Unkarin valtuuskunta vieraili keskiviikkona Suomessa, ja valtuuskuntaa johtaneen parlamentin varapuhemiehen Csaba Henden mukaan maa ei vastusta jäsenyyttä, mutta ratifiointipäätös vaatii vielä keskustelua parlamentissa. </p><p>Tapaaminen saman pöydän äärellä tuli varmasti tarpeeseen. Vieraiden isäntänä toiminut eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kiitteli jälkikäteen tilaisuutta ilmaa puhdistaneeksi. Keskusteluyhteys sukulaismaahan on ollut yllättävän vähäistä, sillä edellisestä parlamenttivierailusta on aikaa jo kahdeksisen vuotta. Yhteistä dialogia olisi kaivattu jo aiemminkin. </p>.<p>Pelkäksi hymistelyksi keskiviikon tapaaminen ei jäänyt. Vieraat käyttivät hyväkseen mahdollisuutta ojentaa Suomea keskustelusta, jota maassa käydään Unkarin demokraattisesta kehityksestä ja oikeusvaltioperiaatteista. Varapuhemies Juho Eerola totesi Ylellä, miten vieraiden ryöpytystä kuunneltiin korvat punaisina.</p><p>Vastaavanlaista keskustelua käytiin myös Ruotsissa, jossa unkarilaisvaltuuskunta vieraili tiistaina.</p><p>Kummassakin maassa käydyllä keskustelulla ei Henden mukaan ole kuitenkaan vaikutusta Nato-jäsenyyden ratifiointiin. Unkaria kuitenkin hiertää se, että maan sisäpolitiikkaan liittyviin asioihin puututaan ulkoa.</p>.<p>Unkari aloitti Nato-jäsenyyksien käsittelyn viime viikolla. Alun perin ratifiointia odotettiin jo viime syksynä, mutta viivästyksiä on tullut useaan otteeseen. Tuoreimman arvion mukaan päätöstä voitaisiin käsitellä parlamentissa aikaisintaan 20. maaliskuuta alkavalla viikolla.</p><p>Käsittelyä ovat viivästyttäneet muun muassa maata johtavan Fidesz-puolueen sisäiset erimielisyydet asiasta. Osa pelkää Ukrainan sodan laajenevan, mikäli Suomi ja Ruotsi hyväksytään Naton jäseniksi.</p><p>Unkarin lisäksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet odottavat Turkin ratifiointia. Neuvotteluja Turkin kanssa jatketaan torstaina, kun maat kohtaavat Brysselissä. Ruotsille tapaaminen on erityisen tärkeä, sillä maiden välinen neuvotteluyhteys on ollut poikki tammikuusta, jolloin oikeistoaktiivi poltti Koraanin Turkin suurlähetystön edessä.</p>.<p>Suomen ja Ruotsin vauhdilla alkanut Nato-taival on tihkaissut kahden itsevaltiaan viivyttelyn takia. Sekä Unkarin Viktor Orbàn että Turkin Recep Tayyip Erdogan ovat paljon vartijana, kun päätöstä kahden Pohjoismaan Nato-jäsenyyden ratifioinnista tehdään.</p><p>Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiirehti ratifiointeja Ruotsin-vierailun yhteydessä pitämässään tiedotustilaisuudessa tiistaina. Jäsenyysehdot täyttyvät, ja asian on hänen mukaansa edettävä sekä Turkissa että Unkarissa. Suomen ja Ruotsin jäsenyys vahvistaa puolustusliittoa, ja lisää turvaa myös ratifiointejaan vielä viivyttelevissä maissa.</p>