Norjalaisten sijoitusinto antaa uskoa siihen, että elämä jatkuu

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Inkooseen rakennettu tehdas alkaa tuottaa vihreää terästä vuonna 2026. Kaavailtu tehdas työllistäisi 1 200 ihmistä ja tuottaisi 2,5 miljoonaa tonnia terästä vuodessa. Helsingin Sanomien hankkima uutinen on mahtava, mutta suunnitelma vielä vaiheessa, jossa kaikkeen on lisättävä tuo inhottava -isi-muotoilu.

. Terästehtaan rakentamista suunnittelee nuori norjalaisyhtiö, jolla ei ole tällä hetkellä vielä omaa tuotantoa. Siksi lopullista investointipäätöstä kannattaa odottaa ennen harjannostajaisten tarjoilujen tilaamista.

Vauhti tuntuu hurjalta ja puheetkin suurilta. Vuonna 2021 perustettu Blastr Green Steel aikoo vallata teräksen valmistuksessa aloitteen esimerkiksi ruotsalaiselta SSAB:lta, joka suunnittelee muuttavansa Luulajan ja Raahen terästehtaansa fossiilittomiksi vuoteen 2030 mennessä. Uusi tulokas siis aikoo ajaa oikealta ohi ja uhoaa, että perinteisten terästehtaiden uudistumiskyky on liian verkkainen.

. Tehdasta varten tarvitaan neljän miljardin euron rahoitus, osaamista ja valtava määrä sähköä. Ensimmäinen resurssi pitää hankkia maailmalta, toinen osaksi Suomesta ja osaksi ulkomailta, ja jälkimmäinen Suomesta. Helpommin sanottu kuin tehty.

. Blastr Green Steelin omistaja Vanir Green Industries on pohjalaisille kiinnostava sitä kautta, että sen perustaja on perustanut myös akkuyhtiö Freyr Batteriesin, joka suunnittelee Vaasaan akkukennotehdasta. Vaasassa on jo opittu siihen, että kaikki ei aina mene niin kuin ensimmäisissä julistuksissa kerrotaan.

Norjalaisten kiinnostus Suomea kohtaan on kuitenkin silmiinpistävää ja lupaavaa. Norjalaiset selvästi luottavat Suomeen ja pitävät meitä kilpailukykyisenä.

. Inkoon terästehtaan vaatima osaajamäärä on niin suuri, että suomalainen työvoima ei sitä välttämättä kata. Työvoimaa täytyy hankkia ulkomailta ja Suomen valtion on oltava mukana sitä hankkimassa. Pelkkä porttien avaaminen ei riitä, sillä Suomi ei ole lähtökohtaisesti houkutteleva maa.

Tuskin tätä saalista suomalaisten oman saamattomuuden takia kuitenkaan menetetään. Suomi janoaa investointeja ja paiskii töitä niitä saadakseen. Norjalaiset tietävät tämän. Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen sanoi Helsingin Sanomille, että Suomen hallitus on toiminut Norjaa päättäväisemmin tuulivoiman edistämisessä.

. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesikin Helsingin Sanomille, että ilman tuuli- ja ydinvoimaa Inkoo ei olisi tehtaan paikkaa etsittäessä pärjännyt.

. Vaikka norjalaissuunnitelmat ovat vielä kaukana maaliin pääsystä, kertovat ne yhtä kaikki siitä, että elämä jatkuu sodan runtelemassa Euroopassakin. Se, mitä tuhotaan, on ihmiskunnan historiassa tavattu rakentaa uudelleen.

Nykyaikana jälleenrakentaminen vaatii terästä, ja sitä tarvitaan Ukrainassa sen jälkeen, kun sota joskus loppuu. Sodilla on historiallisesti taipumus aiheuttaa talousboomeja, ja norjalaiset osaavat laskea sen varaan.

. Vihreä siirtymä on saanut huonon maineen Euroopan kärvistellessä energiapulassa. On kuitenkin selvää, että Euroopan on tulevaisuudessa tultava toimeen omillaan ja oltava kekseliäs ja edistyksellinen. Venäjä osoitti jo epäluotettavuutensa hyökkäämällä raukkamaisesti Ukrainaan. Sitoutuminen Kiinaan, öljyvaltioihin tai vaikkapa Intiaankin sisältää sekin valtavat riskit. On paras edistää kestäviä energiamuotoja ja tuotantotapoja. Vihreänä loistava tulevaisuus odottaa Inkoota ja Vaasaa.

Kirjaudu sisään

Norjalaisten sijoitusinto antaa uskoa siihen, että elämä jatkuu

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Norjalaisten sijoitusinto antaa uskoa siihen, että elämä jatkuu

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje