<p>Omakotiasuminen on Omakotiliiton mukaan kallistunut vuoden aikana 35 prosenttia. Asuminen omakotitalossa maksaa 6 545 euroa vuodessa.</p>.<p>Kohonneiden hintojen takana on erityisesti vaikea sähkövuosi. Omakotiliiton esimerkkiasuja asuu sähkölämmitteisessä talossa. Sellaiset talot ovat viime aikoina aiheuttaneet omistajille ahdistusta ja jääneet myyjien käsiin.</p><p>Pohjalaisissa maakuntakeskuksissa Kokkolassa, Seinäjoella ja Vaasassa asuva omakotitalon omistaja on päässyt vähemmällä kuin Kauhavalla, Kurikassa ja Kauhajoella asuva. Keskusten omat energiayhtiöt ovat kyenneet pitämään omistaan kohtuullisesti huolta, vaikka esimerkiksi vaasalaiset ovat oman sähköyhtiönsä hinnannostoja voimakkaasti kritisoineet.</p>.<p>Energiakriisivuosi on säikäyttänyt tavalliset suomalaiset. Asumismuodoista ja asumiseen liittyvistä asioista keskustellaan huoltoasemien kahvioissa ja markettien hyllyjen välissä.</p><p>Monen omakotiasujan talous on joutunut niin lujille, että asumismuodon vaihtaminen on tullut mieleen. Omakotitalosta luopuminen ei nykymarkkinoilla kuitenkaan ole helppoa. Talon arvo voi olla niin alhainen, että sekin tekee kipeää.</p>.<p>Suomalaisen ihmisen perinteinen tavoite on hankkia oma tupa, jossa on oma lupa. Talonomistajuus on nähty osoituksena ahkeruudesta ja järkevästä rahankäytöstä. Omakotiasuminen on ollut paitsi tavoiteltu tapa järjestää eläminen, myös jonkinlainen statussymboli suomalaiselle sopivasta kohtuullisesta menestyksestä.</p>.<p>Tuon tavoitteen toteuttaminen uhkaa kuitenkin muuttua yhä useammalle tavoittamattomaksi unelmaksi. Kustannukset nousevat ja yhteiskunta kaupungistuu. Omakotitalon hankkiminen suurten kaupunkien työssäkäyntialueilta on kallista. Maalla ja taajamissa on omakotitarjontaa, mutta ei työtä ja palveluita. Punainen mökki puutarhoineen pakottaa tinkimään monesta muusta asiasta.</p><p>Kokemus eriarvoisuudesta on yhteiskuntarauhan kannalta tärkeä kysymys. Jos suomalaisen unelma on edelleen asua omistamassaan pihassa ja tehdä oman pihan pihatöitä, sen tulisi edelleen olla tavoitettavissa oleva asia.</p> .<p>Yhteiskuntarauhan lisäksi kysymys on jopa turvallisuuspoliittinen. Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola ja kenraali evp. Arto Räty ovat julkisesti ottaneet tämän näkökulman esiin. Räty on ollut huolissaan erityisesti Itä-Suomesta. Suomen Kuvalehdelle hän muotoili asian niin, että Itä-Suomi täytyy pitää elinvoimaisena. Alue vaatii logistisia yhteyksiä, energiaa ja investointeja. Aaltola on nostanut esiin myös Lapin sijainnin strategisesti merkittävänä alueena. Savujen on noustava joka puolella maata.</p>
