Opinnot eivät saa jäädä kiinni rahasta – Valtion talouden tervehdyttäminen vaatii vahvaa arvopohjaa

Maksuton korkeakouluopetus on ollut monen vähävaraisen suomalaisperheen lasten väylä kohti vanhempiaan parempaa yhteiskunnallista asemaa. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen mahdollisuus akateemisiin opintoihin saattaa kuitenkin olla tulossa tiensä päähän, sillä edessä olevassa valtion talouden tasapainottamisessa myös koulutus on niitä kiviä, jotka on otettava käännettäväksi.

Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät joulun alla julkistamassaan selonteossa lukukausimaksujen käyttöönottoa suomalaisissa korkeakouluissa. Maksun suuruuden voisivat korkeakoulut päättää itse, ja se voisi olla erisuuruinen eri opintoaloilla.

Ministeriön mukaan kyse ei ole korkeakoulujen nykyisen rahoitusmallin korvaamisesta vaan sen täydentämisestä. Lukukausimaksuista saamansa tulot kukin korkeakoulu voisi käyttää opintojen laadun parantamiseen. Toteutuakseen lukukausimaksut vaatisivat lakimuutoksen.

. Virkamiesten arvion mukaan valtion taloutta on vahvistettava yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Ennakkoluuloton menojen ja tulojen tarkastelu on välttämätöntä, eikä mikään hallinnonala voi tuudittautua nykytilanteeseen. Perattavaksi tulee myös koulutuksen rahoitus.

Koulutuksen suhteen päättäjien on oltava kuitenkin tarkkana. Maksuton koulutus on ollut Suomelle se kruununjalokivi, jonka turvin pieni, sodan runtelema maa on nostettu köyhyydestä teknologian ja sivistyksen kärkimaiden joukkoon. Tilanne ei ole muuttunut miksikään, sillä koulutus on edelleen se keino, jolla Suomi alati kiristyvässä kilpailussa maailmalla pärjää.

Huolenaiheita riittää, sillä vaikka suomalaisten työikäisten koulutustaso on kansainvälisesti vertaillen edelleen korkea, on nuorten koulutustaso kääntynyt laskuun. Näyttää siltä, että 70-luvulla syntyneet ovat jäämässä maan korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi.

Marinin hallituksen tavoite nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä on haasteellinen saavutettavaksi. Koulutukseen hakeutumista on kannustettava, ei tehtävä sitä nykyistä vaikeammaksi. Lukukausimaksut saattavat näin tehdä.

Virkamiehet kompensoisivat lukukausimaksuja kehittämällä opintoetuuksia ja luomalla amerikkalaismallisen stipendijärjestelmän, jonka turvin nuori voisi opiskella. Opintolainojen takaisinmaksua joustavoitettaisiin, ja sen voisi sitouttaa tuloihin. Lainaa maksettaisiin takaisin vain silloin, kun taloudellinen tilanne tekee sen mahdolliseksi.

. Koulutus on nousemassa yhdeksi tulevien eduskuntavaalien isoista teemoista, eikä syyttä. Kyse ei ole pelkästään korkeakouluopetuksen maksuttomuudesta vaan myös peruskoulun ja toisen asteen opinnoista. Suomen menestystarinan kivijalka on murenemassa, mikäli nopeita toimia koulutuksen pelastamiseksi ei tehdä.

Kun talous kyntää syvällä, tarvitaan vahvaa arvokeskustelua siitä, millaisiin asioihin tulevaisuudessa panostetaan. Opintojen tekeminen maksulliseksi olisi vahva arvovalinta, jonka jälkeen puheet mahdollisuuksien tasa-arvosta voitaisiin siltä erää unohtaa.

Jokaisella niin haluavalla on oltava mahdollisuus yhteen maksuttomaan korkeakoulututkintoon riippumatta siitä, mikä on hänen perheensä taloudellinen asema. Mikäli sen sijaan haluaa tehdä useamman tutkinnon, voidaan toisen ja joskus jopa kolmannen maksullisuus ottaa pohdintaan.

Kirjaudu sisään

Opinnot eivät saa jäädä kiinni rahasta – Valtion talouden tervehdyttäminen vaatii vahvaa arvopohjaa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Opinnot eivät saa jäädä kiinni rahasta – Valtion talouden tervehdyttäminen vaatii vahvaa arvopohjaa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje