Työministeri Tuula Haatainen (sd.) määräsi viime viikolla arvovaltaisen sovittelulautakunnan kunta-alan pääsopijajärjestöjen väliseen työriitaan. Hän teki päätöksen sen jälkeen kun valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala oli esittänyt ulkopuolista toimijaa sovittamattomalta näyttävään kiistaan.
Lautakunta voidaan asettaa, kun tavanomaisessa sovittelussa ei ole saavutettu tuloksia ja asian ratkaiseminen on yhteiskunnallisesti tärkeää. Nyt sellainen tilanne on tullut eteen.
Yhdeksänhenkisen ryhmän jäsenillä on niin vankka valtiontalouden ja työmarkkinoiden kokemus, että se kyllä löytää tien umpikujasta, jos tie vain on olemassa. Lautakunta tapasi pääneuvottelijat jo viikonvaihteessa. Sen seurauksena hoitoalan järjestöt siirsivät perjantaiksi uhannutta erikoissairaanhoidon lakkoa pääsiäisen yli.
Kunta-alan lakon pääsopijajärjestöjä on neljä. KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat istuvat pöydän toisella puolella ja vastapäätä Julkisen koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty) sekä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote (Super ja Tehy).
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Erillisen sovittelulautakunnan nimittäminen on osoitus siitä, ettei enää tahdo olla uskoa neuvottelujärjestelmän kykyyn tuottaa lopputulosta. Kunta-alalla on patoutunut tarve tasa-arvoistavaan palkkaratkaisuun, joka vastaisi töiden vaativuutta ja turvaisi ammattihenkilöstön saatavuuden.
Kaksi vuotta jatkunut työ koronaepidemian etulinjoilla on kasvattanut ammatillista itsetuntoa ja sen myötä lakkovarmuutta erityisesti hoitoaloilla.
Poliitikoilla läpi puoluekentän näyttää olleen keskustelussa jonkinlainen rannalta huutelevan hengenpelastajan rooli. Ymmärrystä solidaariselle palkkaratkaisulle varsinkin hoitoaloilla on riittänyt ylen määrin. Että kyse olisikin vain arvovalinnoista ja tahdosta.
Samaan hengenvetoon muistetaan kuitenkin muistuttaa, että työmarkkinakiistat on ratkaistava työmarkkinajärjestöjen välillä, eikä poliitikkojen pidä mennä sotkemaan kuvioita.
Kiista on kuitenkin paisunut mittoihin, joissa uusien kuvioiden piirtäjiä on löydyttävä myös neuvotteluhuoneen ulkopuolelta. Yksikään poliitikko ei voi enää vakuutella, että ratkaisu kunta-alan palkkakiistoihin löytyy järjestöjen kesken, kunhan osapuolet vain neuvottelevat sinnikkäästi.
Kuntatyönantaja on pantu selkä seinää vasten yksin tilanteessa, jossa sen rahkeet eivät edes teoriassa riitä ilmoille heitettyjen vaatimusten täyttämiseen.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Työmarkkinoiden murroksesta kertovat myös metsäteollisuuden lakot, joita on yritetty sovitella vuodenvaihteesta asti. Taustalla on metsäjätti UPM:n halu työehtosopimuksiin, joissa otettaisiin huomioon yrityksen toimialakohtaiset erot.
Paperiliiton ja UPM:n työriidassa on nyt annettu sovintoesitykset kolmelle liiketoiminta-alueelle, sellu-, erikoispaperi- ja tarraliiketoimintaan.
Sen sijaan UPM:n painopapereiden liiketoiminta-alueen työriidan sovittelu on keskeytetty, koska osapuolten kannat ovat liian kaukana toisistaan. Samaan aikaan paperin tuonti Venäjältä on kokonaan loppunut tunnetuista syistä.
Tämä on johtamassa lähikuukausina sanomalehtipaperin loppumiseen maasta, joka vielä hetki sitten piti itseään paperiteollisuuden suurvaltana.
Työmarkkinoiden uudistaminen voidaan toteuttaa järkevällä tavalla sopimusteitse ilman ideologisiin poteroihin kaivautumista. Se on nähty jo metsäteollisuuden muissa suuryrityksissä.
UPM:n patruunahenki sopii hyväksi huonoksi esimerkiksi kunta-alalle, jossa neuvottelujen panoksena on koko hyvinvointivaltion tulevaisuus.