<p>Tiistaina tuhansissa suomalaiskodeissa saatiin tieto ylioppilaskokeiden tuloksista. Alkukesän mittaan valmistuneista kertovat myös ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut. Jokainen valmistunut tekee palveluksen paitsi itselleen, myös kansakunnalle. Menestyksemme ei perustu voimaan tai luonnonvaroihin, vaan osaamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ikäluokkamme pienenevät, joten osaajia ammennetaan koko ajan vähemmästä väestä. Ketään ei olisi varaa menettää, mutta menetämme silti.</p>.<p>Tilastokeskuksen <strong>Johanna Lahtela</strong> <a href="https://www2.tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2022/joka-viides-poika-lukee-heikosti-ero-tyttoihin-suomessa-oecd-maiden-suurin/">nosti maanantaina – poikien päivänä – esiin ongelman</a>, joka konkreettisesti uhkaa Suomen tulevaisuutta. Huonosti lukevien poikien määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Kyse ei siis ole vähän lukevista pojista, vaan pojista, joiden lukutaito ei ole riittävä. Heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt nopeasti ja on pudottanut Suomen Pisa-tutkimuksen kärkisijoilta.</p><p>Suomalaisista pojista 20 prosenttia oli edellisen Pisa-tutkimuksen mukaan heikoimman tason lukijoita. Tytöillä osuus oli seitsemän prosenttia. Heikosti lukevien poikien määrä kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2009.</p>.<p>Kehitys tarkoittaa sitä, että tuhannet ja taas tuhannet pojat ovat tarkasteluvälin aikana siirtyneet koulun penkiltä työelämään, vaikka eivät ole oppineet koulussa kunnolla lukemaan. Nämä ihmiset lähtevät kovaan kilpailuun valtavalta takamatkalta. Heidän voimansa eivät riitä ottamaan muita kiinni omin voimin, kun se ei ole onnistunut tukea tarjoavassa ympäristössäkään.</p><p>Lukutaito on taito, jonka pohjalle suuri osa tarvitsemastamme osaamisesta rakennetaan. Jos lukeminen on vaikeaa, henkilön kyky pärjätä monimutkaisessa maailmassa on kyseenalainen. Ainakin suuri määrä ovia sulkeutuu heikon lukijan edestä.</p>.<p>Hyvän lukutaidon pitäisi olla vasta perustaito, jonka päälle kehitetään muuta osaamista. Huonosti lukeva voi tulla huijatuksi tai luovuttaa pois omia etujaan. Huonosti lukevan kirjallinen ilmaisu tuskin riittää asioimaan viranomaisten kanssa. Huonosti lukeva on alttiimpi vaikuttamiselle, oli kyse sitten huijareista tai vieraan vallan propagandasta.</p>.<p>Jos pojistamme viidesosa ei osaa kunnolla lukea, sillä on jatkossa varmasti vaikutuksia siihen, miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Vuosikymmenen takaisten Pisa-tulosten loisteessa paistattelun on loputtava tai menetämme hyvinvointiamme.</p>.<p>Suomalaista koulua on uskallettava tarkastella kriittisesti. Peruskoulussa ydintehtävä näyttää jääneen oheistoimintojen jalkoihin. Vastuuta kantavat myös kodit. Pienten lasten vanhempien on muistettava tarttua tabletin ohella satukirjaan, vanhempien lasten isien ja äitien on esimerkkiä näyttääkseen lehteiltävä muutakin kuin matkaesitteitä.</p><p>Lukeminen kannattaa ihmistä ja maata.</p>