Puoluepoliittinen veivaus antaa huonon kuvan aluevaltuustosta

Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston toisen kokouksen kiistellyin pykälä koski luottamushenkilöiden palkkioita. Vastakkain olivat aluehallituksen esitys ja kokoomuksen valtuustoryhmän vastaesitys.

Suurin ero oli aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien kuukausipalkkioiden suuruudessa. Kokoomuksen esittämässä mallissa puheenjohtajien palkkiot olisivat olleet merkittävästi pienemmät.

Nimenhuutoäänestyksessä aluehallituksen palkkioesitys voitti äänin 32–27. Useissa puheenvuoroissa harmiteltiin sitä, että henkilövalinnat oli tehty ennen kokouspalkkioiden hyväksymistä. Siksi asia henkilöityi liian vahvasti.

Pohjaesitystä vastustaneelle kokoomukselle manööveri oli alusta alkaen käytännössä riskitön, sillä se selviytyisi siitä voittajana riippumatta lopullisesta päätöksestä.

Oli selvää, etteivät aluevaltuuston suurin ryhmä keskusta ja muutkaan puolueet alkaisi laajasti peruutella kannasta, joka ryhmien puheenjohtajien kesken oli jo kertaalleen sovittu. Perussuomalaisten ryhmässä oli loppuun saakka kannatusta molemmilla esityksillä.

. Jos pohjaesitystä vastustaneet olisivat voittaneet äänestyksen, heillä olisi ollut varaa markkinoida tulosta tinkimättömänä veronmaksajien etujen ajamisena. Häviämisenkin saattoi olettaa kääntyvän vastustajien eduksi, sillä korkeamman palkkiotason kannattajat voitaisiin helposti leimata oman edun tavoittelijoiksi.

Kirsikkana kakun päällä enemmistöpäätöksellä vahvistetut palkkiot maksettaisiin tietysti myös niille, jotka niitä vastustivat.

Olipa kanta luottamushenkilöiden palkkiotasoon mikä hyvänsä, kokouksen kulku avaa huolestuttavan näkymän maakuntatason päätöksentekoon. Jos maanantaina käyty kokouspalkkiokeskustelu on oire tulevasta, puoluepolitiikka näyttää ottavan aluevaltuustossa napsun verran suuremman roolin kuin kuntapolitiikassa.

Itsenäisyyden historian suurin kuntauudistus konkretisoitui Etelä-Pohjanmaalla maanantaina, kun aluevaltuusto käytännössä vain merkitsi tiedoksi kunnilta hyvinvointialueen käyttöön siirtyvät tilat.

Pelkästään niiden vuokriin kuluu vuodessa 50–70 miljoonaa euroa, kymmenesosa koko alueen budjetista. Paljon vartijoina siis ollaan.

. Eduskuntavaalit ovat vuoden päässä, ja aluevaltuuston on siihen mennessä tehtävä tärkeitä palveluihin liittyviä päätöksiä. Ne koskevat koko maakuntaa.

Kun budjetti on rajallinen ja tarpeita paljon, aluevaltuutettujen on sisäistettävä roolinsa. He eivät ole puolueensa tai edes oman kyläkuntansa asialla, vaan varmistamassa alueen kaikkien asukkaiden oikeudenmukaisen kohtelun.

Kokouksen repivä retoriikka ja hallituspoliittiset sivallukset viittasivat valitettavasti enemmän eduskunnan kyselytuntiin kuin aitoon tahtoon tuottaa asukkaille parhaat mahdolliset palvelut.

Toivoa sopii, että ratkottaessa muita käytännön kysymyksiä puoluetaktiset veivaukset eivät nousisi aivan näin hallitseviksi.

Tiettyä eduskuntavaalien lämmittelykierroksen tuntua oli jo ensimmäisissä aluevaaleissa. Isot oppositiopuolueet kampanjoivat yleispolitiikan teemoilla, joilla ei ollut juuri mitään tekemistä hyvinvointialueiden perustehtävien tai edes aluevaltuuston päätösvallan kanssa.

Nähdyn perusteella maakunnassa käydään loppuvuoden ajan eduskuntavaalien pitkä esikampanja, kun puolueet ajavat asemiin aluevaltuuston kautta koukaten.

Fri, 5/20

Kirjaudu sisään

Fri, 5/20

Puoluepoliittinen veivaus antaa huonon kuvan aluevaltuustosta

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin