<p>Unelmoinnille ja visioinnille on sijansa, mutta suuriin kansallisiin hankkeisiin ei kannata lähteä ilman käsitystä niiden hyödyllisyydestä. Valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat tiistaina selvityksen siitä, miten kannattavia ovat hankeyhtiöiden parhaillaan valmistelevat suuret ratahankkeet. Selvityksen jälkeen nämä kolme suunnitelmaa ohjattaneen sivuraiteelle.</p>.<p>Paperi nimittäin toteaa, että Helsingin ja Turun välille, Helsingin ja Tampereen välille sekä välille Helsinki-Porvoo-Kouvola kaavaillut nopeammat junayhteydet eivät nouse taloudellisesti kannattaviksi ja hankkeet aiheuttaisivat huomattavia menoja julkiselle sektorille. Lisäksi niiden toteutumiseen liittyy runsaasti epävarmuuksia, jotka voivat nostaa kustannuksia miljardien eurojen verran. Tylyä tekstiä.</p>.<p>Hankkeisiin on jo aiemmin suhtauduttu epäluuloisesti. Helsingin ja Tampereen välille suunnitellussa vaihtoehdossa on ollut esillä kokonaan uusi linjaus, jonka tarkoituksenmukaisuus on kyseenalaistettu.</p><p>Helsingin ja Turun välistä yhteyttä taas on mainostettu nimellä Tunnin juna, mutta hiljattain sitä ajava Turun Tunnin juna osakeyhtiö joutui itsekin myöntämään, että tunnissa ei kuljeta Helsingin ja Turun väliä, vaikka idea toteutuisikin.</p>.<p>Selvityksen pitäisi nyt olla ainakin valtion mukana olon osalta pääteasema koko touhulle. Suomi voi keskittyä kehittämään olemassa olevaa rautatieverkostoa. Se palvelee parhaiten kokonaisuutta.</p>.<p>Tässä pelissä yhdeksi voittajaksi on nostettava Suupohjan rata. Kaskisiin kaavaillaan taivekartonkitehdasta, joka tarvitsee valtavasti raaka-ainetta. Kaiken järjen mukaan tarvittava puu on järkevintä siirtää sinne kiskoja pitkin. Rata kuitenkin tarvitsee kunnostusta, ei sen pois rullaamista, mikä joskus on ollut valtiovallan tahtotila. Suupohjan radan puolta pitäneiden pohjalaisten kannattaa röyhistää rintaa ja toisaalta jatkaa osuuden puolesta puhumista.</p>.<p>Suomeen on suurella vaivalla aikoinaan rakennettu kattava rautatieverkosto, jonka on rikkaina aikoina annettu rappeutua. Vielä ei kuitenkaan ole myöhäistä huolehtia siitä, että tehty työ ei valu hukkaan.</p><p>Suomen elinvoiman kannalta ei ole ratkaisevaa se, pääseekö kahden ison kaupungin väliä kulkemaan muutamaa minuuttia nykyistä nopeammin, vaan se, että maalla on käytettävissään sen elinvoimaa parhaiten tukeva palveluverkosto. Rautatie on siinä oleellinen tekijä.</p>.<p>Vaikka ihmiset keskittyvätkin Helsingin, Tampereen ja Turun kaltaisiin isoihin kaupunkeihin, niidenkin elinvoimaa ylläpitää koko Suomen talouselämä. Koskaan ei voi olla varma siitä, missä muutaman vuoden kuluttua orastaa nousubuumi. Satoa ei saa tuhota ainakaan sillä, että sillä ei olisi mahdollisuutta kukoistaa.</p>