Sairastava kansa kokee hyvinvointialuelässähdyksen – Korjaavaa rahaa ei löydy mistään

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuodenvaihteessa, Pohjanmaalla tosin on otettu varaslähtö. Varaslähtöön ovat kuuluneet jo odotetut ongelmat. Kaiken mullistava organisaatiouudistus ei mene läpi ilman kasvukipuja.

. Hyvinvointialueiden lähtökiihdytyksen alla on olemassa kuitenkin myös laajempi pelko siitä, onko maltaita maksaneesta uudistuksesta pelastamaan varsinkaan terveyspuolta massiivisilta kustannuspaineilta ja ennen pitkää leikkauksilta.

Hyvinvointialueiden aloitukseen ei liity suurta innostusta, vaan syvää epävarmuutta. Monen poliittisen kokoonpanon yrittämä pakkorakouudistus uhkaa vanhentua käsiin, kuten tekee Suomen kansa.

. Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen sanoi maanantaina Helsingin Sanomissa ääneen sen, mitä varmaan kaikki ovat oikeasti osanneet odottaa: nykyisiä sote-palveluita ei voida ylläpitää.

Virolainen antaa jutussa pari esimerkkiä siitä, mitä palveluiden karsiminen voi olla: kontrollikäyntejä voitaisiin harventaa, lääkitystä vaihtaa halvempaan. Se ei ole vielä hirveän radikaalia, mutta epäsuosittua silti.

Päijät-Hämeessä ja muuallakin on kuitenkin edessä myös kipeämpiä säästötoimenpiteitä. Terveysasemien palvelut ja aukioloajat ruuvataan minimiin. Ikänsä raataneet mummot ja papat ovat tätä asiaa osanneet pelätä ja ennakoida.

. Surkean huoltosuhteen ainoa ongelma ei kuitenkaan ole raha. Virolaisen mukaan varsinainen akuutti ongelma on työvoimapula. Hän sanoo yhdeksi työvoimapulan aiheuttajaksi sen, että hoitajamitoitus pakottaa ohjaaman työvoimaa ympärivuorokautiseen hoivaan, jolloin työntekijät ovat muusta työstä pois.

Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen sanoo jutussa samaa: vaikka rahaa olisikin, ei ole käsiä. Ja kun ei ole käsiä, hoitovelka kasvaa ja tulevaisuus synkkenee entisestään.

. Kinnunen nostaa esiin myös sen, että hyvinvointialue on kiinni sille siirtyneissä kiinteistöissä kolme vuotta. Osa tehostamisista ehkä lykkääntyy ja lisää painetta höylätä jostain muualta. Kolmen vuoden kuluttua onkin edessä varmasti melkoinen sotekiinteistöjen markkinatulva ja sitä ennen ahtaalle ajetun henkilökunnan joukkopako.

. Hyvää tarkoittanut hoitajamitoitus on muuttumassa kompastuskiveksi. Toivoa sopii, että hyvinvointialueet eivät osoittaudu samanlaiseksi ongelmaksi.

. Hyvinvointialuelässähdystä ennakoi se, että hallituksessa varsinkin SDP haluaa ohjata terveydenhuoltoon 700 miljoonaa euroa lisää rahaa hoitojonojen purkamiseksi. Jos ja kun rahan tarve on tosiaan tätä luokkaa, niin kyllä katseen silloin on pakko kiinnittyä palveluihin ja rakenteisiin, niin ikävältä kuin se tuntuukin.

Kaikkien muiden rakenteellisten ongelmien päälle tätäkin kansaa on kiusannut vuosia korona-virus, jonka aiheuttamia kustannuksia ei mikään 2000-luvulla yötä myöten istunut sote-kokoonpano osannut odottaa. Terveydenhuoltojärjestelmäämme ei Suomesta sellaisia rahoja löydy, joilla tulevaisuudessa taataan kaikille yhtä hyvät terveyspalvelut kuin meillä on tähän saakka ollut. Väestön ikääntyminen yksistään on niin valtava asia selvittää, että hyvinvointialueidenkaan leveämmät hartiat eivät siihen pysty vastaamaan.

. Ihmiset pelkäävät syystäkin palveluverkostonsa puolesta. Hyvinvointialueet joutuvat piankin tekemään päätöksiä, joiden tekijöistä tulee hyvin epäsuosittuja ihmisiä.

Kirjaudu sisään

Sairastava kansa kokee hyvinvointialuelässähdyksen – Korjaavaa rahaa ei löydy mistään

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje