<p>Seinäjoen rautatieaseman aluetta on jo aidattu ja siellä myllertävät työkoneet. Kauan puuhattu uudistustyö etenee.</p> .<p>Ja toisaalta taas ei etene. Etelä-Pohjanmaan aluehallitus käsitteli maanantaina alueella rakennettavan perhepalvelukeskuksen vuokraamista. Aallokkona tunnettu kokonaisuus on oleellinen osa asemanseudulle suunniteltua palvelukokonaisuutta. Sinne on tarkoitus sijoittaa Seinäjoen kantakaupungin alueen sote-palveluita neuvolasta ikäkeskukseen. Paraatipaikalle, kaikkien nähtäväksi.</p><p>Aallokon on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä, mutta aluehallitus lähetti vuokrauspäätöksen uuteen valmisteluun. Se haluaa lisäselvityksiä Seinäjoen kaupungilta. Käytännössä se haluaa tietää, onko Aallokosta ajateltu tehdä käyttötarpeisiin verrattuna liian korskea. Jos on, hyvinvointialue ei sitä kokonaan huoli.</p>.<p>Hyvinvointialueen rakennuspuolen asiantuntijat ovat laskeneet, että Aallokon suunnitelmissa on 70 ylimääräistä työtilaa. Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala tuli Ilkka-Pohjalaisen jutussa maininneeksi, että hallitus haluaa tietää, aikooko Seinäjoki siirtää esimerkiksi Nurmon hammashoitolan palvelut Aallokkoon. Nurmolaisia tällainen ajatus varmasti hätkähdyttää.</p><p>Seinäjoen kaupunki on kehittänyt aseman aluetta omien visioittensa mukaan. Neuvottelut ovat olleet monimutkaisia, koska asemanseudun iso tekijä on valtio Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston ja VR-Yhtymän omistusten kautta.</p><p>Tämän lisäksi koko ajan asemanseudun ja Aallokon rinnalla on edennyt hyvinvointialueiden tarpeiden ja tahtojen yhteensovittaminen. Se ei muutoksen keskellä ole ollut helppoa.</p> .<p>Nyt eri näkemysten yhteentörmäyksistä on saatu konkreettinen esimerkki. Hyvinvointialue varmasti haluaa pitää huolen siitä, että se ei lähde tukemaan maakuntakeskukseen turhaa kimallusta. Se veisi koko sote-uudistuksen uskottavuutta ja aiheuttaisi närää maakunnassa. Vastaavaa on edessä varmasti vielä muidenkin kiinteistöjen kohdalla ympäri maakuntaa.</p> .<p>Seinäjoen keskustan tulevaisuus ei vielä ole vaarassa aluehallituksen päätöksen takia, eikä aluehallituskaan halua hanketta viivästyttää. Se jopa järjestää ylimääräisen kokouksen, jossa asiaa käsitellään.</p> .<p>Mutta tätäkään pientä mutkaa ei olisi tarvittu Seinäjoen keskustan useiden vastoinkäymisten ja kysymysmerkkien jatkoksi.</p><p>Seinäjoen keskustorin uudistaminen oli valtava ja kallis operaatio, joka ei ainakaan vielä näytä tuottaneet kaupunkiin elinvoimaa. Pitkään torin kohdalla olleen kuopan ympärillä Vaasantalo kärsi vaurioita ja Oma Säästöpankin työmaan aikataulu venyi aiheuttaen paljon harmia. Sitten korona pani paikat kiinni ja ihmiset unohtivat koko keskustan.</p>.<p>Sedun tontti Aaltokeskuksen vieressä pysyy tyhjänä vielä vuosia ja on aivan oma tarinansa erilaisten tahojen etujen yhteensovittamisen hankaluudesta. Lehtisen kauppakeskuksen paikalla sijaitseva kuoppa ei sekään näytä hyvältä. Peabin omistama tontti Koulukadun ja Kauppakadun kulmauksessa on odottanut jo vuosia tyhjänä. Maakuntatalon kohtalosta väännetään edelleen kättä.</p><p>Keskustan kesken tai vastatuulessa olevat projektit eivät johdu samoista syistä, mutta herättävät toki kysymyksiä. Työmaita kaupunkien keskustoissa pitääkin näkyä, kuoppia ja tyhjyyttä ei kuitenkaan. Keskusta on vastatuulessa, jolle vertoja vetää monesti mainittu torin ikuinen puhuri.</p>
