Suomen talouden korjaamisen keinot esiteltiin jo kahdeksan vuotta sitten, mutta niitä ei toteutettu

Taloustieteilijä ja Helsingin kaupungin nykyinen pormestari Juhana Vartiainen ja Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg julkistivat melko tarkalleen kahdeksan vuotta sitten raportin, jonka oli määrä tarjota lääkkeet Suomen heikkokuntoisen julkisen talouden parantamiseen. Raportin julkistamistilaisuudessa silloinen pääministeri Alexander Stubb, joka oli raportin tilannut, totesi: ”Emme pääse karkuun julkisen talouden heikkoja näkymiä. Rohkeita rakenteellisia uudistuksia on jatkettava edelleen, aivan kuten Borg ja Vartiainen esittävät. Erityisesti työllisyyden parantamisen kannalta raportin ehdotukset on otettava vakavasti.”

Mitä Borg ja Vartiainen sitten ehdottivat? He halusivat parantaa Suomen kilpailukykyä nopeasti. Palkkojen pitäisi Suomessa nousta vuosikausia hitaammin kuin kilpailijamaissa. Tuottavuutta oli välttämätöntä parantaa ripeästi sekä lisätä työvoiman tarjontaa. Lisäksi kaksikko halusi ”parantaa paikallisia, työehtosopimusten puitteissa tapahtuvien palkkaneuvottelujen kulttuuria ja instituutioita”.

. Pormestari Vartiainen arvioi Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa sunnuntaina, että raportin ehdotuksia on toteutettu ”välttävän ja tyydyttävän välimaastossa”. Rakenteelliset uudistukset ovat aina ja jokaisessa maassa vaikeita, mutta Suomessa ne tuntuvat olevan poliittisesti erityisen vaikeita. Ongelmiin havahdutaan aivan liian hitaasti.

Esimerkiksi palkkakehityksen seuraamisen helpottamiseksi Borg ja Vartiainen ehdottivat erillistä palkanmuodostusraporttia. Siinä palkkoja olisi ohjattu tiedolla. Sellaista ei koskaan syntynyt, eikä vientialojen palkankorotuksia tahdota vieläkään millään hyväksyä palkkalinjausten pohjaksi. Kun ottaa huomioon, miten Suomessa korostetaan tietoon pohjaavaa päätöksentekoa, työmarkkinoilla neuvottelut edelleen ovat politiikan ja ideologian sävyttämiä.

. Poliittinen päätöksenteko on rikki. Jo kahdeksan vuotta sitten oli kirkkaasti nähtävissä, mihin Suomen julkinen talous ajautuu. Juha Sipilän hallitus koetti kilpailukykypaketillaan kääntää kurssia. Vartiaisen mukaan kiky lääkitsi kilpailukyvyn puutetta, mutta sen työmarkkinapoliittinen hinta oli kova. Ammattiliitot eivät suostuneet keskustelemaankaan kikyksi kutsutun paketin lisäksi muista uudistuksista. Sipilästä itsestään tuli ay-väen sylkykuppi.

Nyt julkisen talouden tervehdyttäminen vaatii aivan toisen mittaluokan toimia kuin silloin, kun Sipilä hallituksineen aloitti. Rinteen hallituksen olisi kannattanut jatkaa Sipilän talouslinjaa vuonna 2019, selviäisimme tänään paljon pienemmillä menoleikkauksilla.

Kirjaudu sisään

Suomen talouden korjaamisen keinot esiteltiin jo kahdeksan vuotta sitten, mutta niitä ei toteutettu

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje