Pääkirjoitus

Syvenevä koronakurimus on täysin väärä hetki työmarkkinaväännöille

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan ovella riittää taas mediaväkeä, kuten tässä postilakon sovittelun aikaan. Arkistokuva.
Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan ovella riittää taas mediaväkeä, kuten tässä postilakon sovittelun aikaan. Arkistokuva.
Kuva: Mauri Ratilainen
Jaa artikkeli

Koronakurimuksen keskellä ei kaivattaisi enää työmarkkinaselkkauksia, mutta niihin Suomessa ollaan taas ajauduttu. Uusi vuosi alkaa mahdollisesti viikkojen lakolla, jos perjantaina ei päästä sopuun metsäjätti UPM:n ja Paperiliiton välisessä työehtosopimuskiistassa.

Samaan aikaan Teollisuusliitto on jättänyt Keitele Groupia ja kolmea muuta alan yhtiötä koskevan lakkovaroituksen. Teollisuusliiton mukaan yhtiöt ovat ryhtyneet yksipuolisesti sanelemaan työntekijöidensä työehtoja ja kieltäytyneet neuvottelemasta niiden sisällöstä työntekijäliiton kanssa.

Yhtiöiden mukaan heillä ei ole mitään lakiin perustuvaa velvoitetta neuvotella liiton kanssa. Liittojen laittomien lakkojen ja saartojen on loputtava, ennen kuin asioista voidaan edes keskustella, on yhtiöiden viesti.

Torstaina myös Ammattiliitto Pro jätti lakkovaroituksen teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan työpaikoille.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suomen muuttuneet työmarkkinat kiinnostavat Ruotsissakin, jonka olosuhteet ovat varsin samankaltaiset. Kehityksen suunta kiinnostaa siksikin, koska monet suuryritykset toimivat molemmissa maissa.

Tämä ilmenee ruotsalaisen Ratio-tutkimuslaitoksen syyskuussa julkaisemasta raportista (etla.fi). Analyysin mukaan hajautuva sopimusjärjestelmä vaatisi tuekseen vahvemman sovittelijainstituution sekä nykyistä paremman yhteistyöilmapiirin.

Ration professorin Nils Karlsonin mielestä suomalaista mallia rasittaa yhteistyökulttuurin puute, sillä ihmiset luottavat usein enemmän valtioon. Työnantajat pitävät nykyisiä työehtosopimuksia jäykkinä ja liian yksityiskohtaisina. Ammattiliitot taas pitävät kiinni historiallisesta roolistaan ja työehtosopimuksista, joilla estetään työmarkkinoiden muuttuminen villiksi länneksi.

Suomen metsä- ja teknologiateollisuus irtautuivat keskitetystä sopimisesta syksyllä 2020 ja keväällä 2021. Työnantajien mukaan tavoitteena on lisätä paikallista joustavuutta ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä.

Raportin mukaan hajautettu palkanmuodostus tulee ajan kanssa onnistumaan Suomessa, mutta muutoksen hintaa ei tiedä kukaan.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Rakenteiden muutos on väistämätön, mutta työtaistelut tulevat nyt maan kannalta täydellisen väärään aikaan. Isojen periaatteellisten kahnausten aika ei ole silloin kun koko arjen pohja rakoilee.

Nyt on aika yksinkertaisesti vaatia yhteiskuntavastuuta rintaman molemmilta puolilta. Siihen riittäisi vuoden aikalisäkin.

Järjestelmän perusteellinen läpivalaisu on tarpeen, mutta ensin on päästävä vapaaksi maailmaa ravistelevasta pandemiasta. Ainakaan vientiyritysten kannattavuutta ei pitäisi nyt omin toimin heikentää työmarkkinakiistojen kummallakaan puolella.

Kansalaiset seuraavat tämän ajan tapahtumia muutenkin kasvavalla kauhulla.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje