Tutkimus kertoi keskittämisen olevan kustannustehokasta, mutta nykyisiä sote-palveluita tuskin mikään järjestely pelastaa

Aalto-yliopiston professori Katri Kauppi ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Suvituulia Taponen julkistivat keskiviikkona tutkimuksen, jossa tarkasteltiin 309 Suomen kunnan tapaa järjestää sote-palvelut.

. Tutkijat havaitsivat, että keskittäminen kannattaa. Suuret kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottaneet palveluita pienemmillä kustannuksilla kuin pienemmät yksiköt. Se on rohkaiseva tieto hyvinvointialueille asetettujen odotusten kannalta. Juuri leveämpiä harteita on huudettu apuun.

Syrjäseuduilla tietenkin pelätään, että keskittäminen vie viimeisetkin palvelut. Jos keskittäminen on kuitenkin tehokkuutta, se voi auttaa säilyttämäänkin jotain. Kokonaan palveluiden heikkenemistä tuskin estää mikään.

. Tutkijat toteavat, että eri tavat järjestää sote-palvelut eivät tuottaneet kuitenkaan yhtä merkittäviä kustannuseroja kuin julkisessa keskustelussa on esitetty. Silti tutkimustulokset tukevat ajatusta keskitettyjen palvelujen kustannustehokkuudesta. Tilastollisesti merkittävästi alempia kustannuksia löytyi eniten suurilta kunnilta, sekä niiltä, jotka olivat koonneet usean kunnan asukasvolyymit yhteen kuntayhtymässä.

. Tutkimus ajoittuu vuosille 2016–19, jolloin joissain kunnissa on ollut päällekkäisiä rakenteita. Näillä kunnilla sote-kustannukset ovat olleet kovimmat.

Tutkijat jakoivat kunnat viiteen eri kategoriaan sillä perusteella, kuinka sote-asiat oli järjestetty. Täydentäjäkunnat ostivat paljon palveluja ulkopuolelta. Ne olivat muita keskimäärin isompia kuntia. Kumppanikunnat hankkivat palvelut lähes kokonaan kuntayhtymistä ja saivat keskittämisedut. Nämä kaksi ryhmää pärjäsivät parhaiten.

Tutkijat ennakoivat, että tehokkuus ei välttämättä alussa toteudu niillä vuodenvaihteessa aloittavilla hyvinvointialueilla, joissa ei ole taustalla laajaa kuntayhtymää.

. Paljon puhutut ja silti vähän ymmärretyt hyvinvointialueet aloittavat vuodenvaihteessa keskellä juhlakauden kiireitä ja pahoja päivystysruuhkia. Sote-uudistus tulee pahasti myöhässä. Näyttää siltä, että sekä sosiaali- että terveyspalvelut ehdittiin Suomessa ajaa katkeamispisteeseen niinä vuosikymmeninä, kun jotain olisi pitänyt tehdä menneisyyden tulevaisuuden eli nykyajan eteen.

. Kasvava palveluiden tarve, vastuu suurista ja vanhenevista ikäluokista, työvoiman määrän väheneminen, maan sisäinen muuttoliike ja kiinteistöjen omistamisen tehottomuus olivat kaikki tiedossa pitkään. Lääkettä ei saatu valmistettua. Jatkossa joudutaan turvautumaan rankkaan leikkaushoitoon. Silloin syylliseksi voidaan nimetä hyvinvointialueet ja vastuu sälytetään niille, jotka saivat sentään jotain aikaan.

Tilanne näyttää piinalliselta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvio on lähtökohtaisesti 32,5 miljoonaa euroa pakkasella. Pohjanmaan vastaava miinusluku on 23 miljoonaa.

. Yle laski loppukesästä, että hyvinvointialueiden ja Helsingin kaipaama lisärahoituksen tarve siinä vaiheessa oli jopa 1,5 miljardia euroa, eli 500 000 kaihileikkausta, yli 9 000 sydämensiirtopa tai yli 24 miljoonaa yleislääkärikäyntiä terveyskeskuksessa.

Näitä lukuja pyörittelevät virkamiehet ja päättäjät ovat kieltämättä tuskallisen tehtävän edessä. Jotain jätetään varmasti tekemättä ja se lisää inhimillistä hätää ja kasvattaa kiukkua.

Hyvinvointialueiden rahoittaja on valtio, jonka ote on ollut lepsu. Seuraavan hallituksen on oltava kova. Tehokkuutta ja säästöjä on löydyttävä jostain, jotta kansalle voidaan tarjota vuosien päästä vielä edes jotain.

Kirjaudu sisään

Tutkimus kertoi keskittämisen olevan kustannustehokasta, mutta nykyisiä sote-palveluita tuskin mikään järjestely pelastaa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Tutkimus kertoi keskittämisen olevan kustannustehokasta, mutta nykyisiä sote-palveluita tuskin mikään järjestely pelastaa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje