Työssä jaksamisesta on syytäkin kantaa huolta, mutta ratkeaako ongelma kieltämällä esimiesten yhteydenpito?

Työelämä ollaan nostamassa yhdeksi kuukauden kuluttua järjestettävien vaalien teemoista. Sosialidemokraatit ovat pitäneet pitkin vaalikautta esillä tavoitettaan nelipäiväisestä työviikosta, ja nyt puolue on viemässä työelämän uudistamista askeleen eteenpäin.

Puolueen varapuheenjohtaja, vaasalaiskansanedustaja Matias Mäkynen esittää lakiin kirjausta, joka kieltäisi esimiehiltä yhteydenotot työntekijöille näiden vapaa-ajalla. Taustalla on huoli työuupumuksen lisääntymisestä, ja pelkona ilmeisesti se, etteivät työmarkkinajärjestöt kykene puuttumaan jaksamisongelmaan riittävän tehokkaasti vaan tarvitaan lain kirjainta takaamaan työntekijöiden hyvinvointi.

. Sinällään Mäkynen ja sosialidemokraatit ovat oikealla asialla. Työuupumus on lisääntynyt nopeasti, ja erilaiset mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat nousseet jo yleisimmäksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Uupumuksesta on tullut monella alalla arkea, eivätkä siitä usein seuraavat pitkät sairauslomat enää edes hätkäytä työpaikoilla.

Erityistä huolta on syytä kantaa työuraansa vasta aloittelevista. Kelan tilastot kertovat mielenterveyshäiriöiden olevan suurin syy nuorten aikuisten pitkille sairauslomille. Taustalla on ahdistuneisuutta ja uupumusta, joiden syihin on aihetta puuttua.

Sosialidemokraatit nappasivat ajatuksen maailmalta. Esimerkiksi Portugalissa laissa on kirjaus, jonka mukaan työnantajan on pidättäydyttävä yhteydenotoista työntekijän vapaa-ajalla.

. Suomen päivitetty työturvallisuuslaki astuu voimaan kesäkuun alussa, siinä on maininta myös psykososiaalisesta kuormituksesta. Lain päivitys tulee tarpeeseen, sillä henkisessä työsuojelussa on Suomessa puutteita.

Jo nyt työnantajilla on velvollisuus selvittää työn henkisen kuormituksen riskitekijät ja kartoittaa niiden haitat työntekijän terveydelle. Mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen määrä kertoo kuitenkin karua kieltä arjesta työpaikoilla.

Aluehallintovirastot tarkastavat vuosittain lähes kolmetuhatta työpaikkaa, ja niistä kahdessa kolmesta on huomautettavaa. (HS 3.3.). Kyse on usein monen asian summasta, joista päällimmäisiksi nousevat vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat sekä liiallinen työmäärä.

. Ani harvalla alalla esimiehet kuitenkaan hätyyttelevät alaisiaan työajan ulkopuolella. Jos näin käy, kyse on poikkeuksesta, ja sen Mäkysen esiintuoma lakiuudistuskin sallisi.

Kirjaus lakiin on jämerä keino puuttua havaittuihin ongelmiin. Työelämässä sopimusvastuu on työmarkkinajärjestöillä, jotka istuvat saman pöydän ääressä sopimassa niin työoloista kuin palkoistakin.

Ennen kirjausta lakiin on syytä nostaa kissa pöydälle näissä neuvotteluissa.

Esimiesten yhteydenotoista sopiminen, jos mikä, on niitä asioita, joista on syytä sopia paikallisesti. Työn tekemisen tapa ja kulttuuri vaihtelevat työpaikoittain, mikä puoltaa työpaikkakohtaisten ohjeiden luomista.

. Kun kisa työntekijöistä on kiivasta alalla kuin alalla, ovat työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen ensiarvoisen tärkeitä jokaiselle työnantajalle. Yhteiset pelisäännöt ja käytännöt on luotu takaamaan sitä, ettei työ vie sairauslomalle. Tämän luulisi olevan työnantajalle itsestäänselvyys.

Työnantajalla on velvollisuus pitää huolta työntekijänsä hyvinvoinnista. Yhä useammin ongelmat työpaikoilla koskevat henkistä työsuojelua, ja niihin huomio on kiinnitettävä jatkossa aiempaa paremmin. Esimiehen yhteydenotto vapaa-ajalla voi olla myös osoitus siitä, että työntekijästä kannetaan huolta ja tätä pidetään tärkeänä.

Myös se on huomattava, että kovin usein uupuminen johtuu täysin muusta kuin itse työstä.

Kirjaudu sisään

Työssä jaksamisesta on syytäkin kantaa huolta, mutta ratkeaako ongelma kieltämällä esimiesten yhteydenpito?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje