Ulkomaalaisesta opiskelijasta on pidettävä kiinni kynsin ja hampain

Vastikään päättynyt korkeakoulujen vuoden ensimmäinen yhteishaku toi Suomeen historiallisen suuren määrän hakemuksia ulkomailta. Opintonsa suomalaisessa korkeakoulussa haluaisi aloittaa lähes 65 000 ulkomaalaista nuorta.

Luvut ovat valtakunnallisesti komeita, mutta komeita ne ovat myös pohjalaisissa korkeakouluissa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun neljään englanninkieliseen tutkinto-ohjelmaan oli hieman yli viisituhatta hakijaa, mikä on kaksinkertainen määrä vuodentakaiseen.

Vaasan ammattikorkeakoulun ensisijaisten hakijoiden määrä oli yli 8500, mikä on kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Vaasan yliopiston kansainväliseen maisterihakuun tuli lähes viisituhatta hakemusta, mikä on sekin moninkertainen määrä viimevuotiseen verrattuna. Hakemuksista valtaosa tuli EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, kuten Pakistanista, Sri Lankasta, Bangladeshista ja Nigeriasta.

Suomeen ulkomaalaisia opiskelijoita vetävät maan turvallisuus, vakaus ja korkea elintaso. Itänaapuri Venäjän Ukrainassa käymä sota ei sen sijaan näytä vaikuttavan hakijoiden määrään, vaikka se huolta herättääkin.

. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kolminkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Vaasassa tavoite on vieläkin korkeammalla, sillä yliopisto aikoo nostaa kansainvälisten opiskelijoiden määrän 35 prosenttiin vastaavana aikana.

Pelkkien puheiden varaan ei ole jääty. Opintojen houkuttelevuutta on lisätty muun muassa viime vuonna voimaan tulleella lakiuudistuksella, joka takaa ulkomaiselle opiskelijalle oleskeluluvan koko opintoajalle.

Ongelmitta ei ole kuitenkaan selvitty, sillä viime syksynä monen maahantulo viivästyi oleskelulupien myöntämiseen opiskelijan kotimaassa liittyneiden ongelmien takia.

. Suomen kasvaneesta vetovoimasta on pidettävä kiinni. Yhtä lailla on varmistettava se, että mahdollisimman moni tutkinnon täällä suorittanut jää tänne myös töihin. Oleskelulupakäytäntöjen ja työlupaprosessien joustavoittaminen valmistumisen jälkeen on hyvä ensiaskel kohti päätöstä jäädä töihin Suomeen.

Työvoimapulan kanssa painiville maakunnille ulkomaalaiset opiskelijat ovat mahdollisuus, jota ei pidä päästää käsistä. Tekemistä riittää, sillä toistaiseksi muualta tulleista tutkinto-opiskelijoista enää alle puolet on Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen. Jäämistä vaikeuttavat muun muassa kieliongelmat ja sosiaalisten verkostojen puute.

Työperäisen maahanmuuton rinnalla on käytävä jatkuvaa keskustelua opiskeluperusteisen maahanmuuton lisäämisestä ja helpottamisesta. Ennen kaikkea on hyväksyttävä totuus siitä, ettei Suomi selviä tulevaisuudessa ilman ulkomaalaista työvoimaa.

Kirjaudu sisään

Ulkomaalaisesta opiskelijasta on pidettävä kiinni kynsin ja hampain

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Ulkomaalaisesta opiskelijasta on pidettävä kiinni kynsin ja hampain

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje