Pääkirjoitus

Urheilun rikottu esikuvallisuus

Lajin harrastajat ja seuraajat ovat tuominneet pesäpallon pelinjohtajan törkeän kielenkäytön. Myös liiton kurinpito on antanut tuomionsa. Arkistokuva.
Lajin harrastajat ja seuraajat ovat tuominneet pesäpallon pelinjohtajan törkeän kielenkäytön. Myös liiton kurinpito on antanut tuomionsa. Arkistokuva.
Kuva: Jaakko Elenius
Jaa artikkeli

Urheilun ja liikunnan kasvatuksellisesta esikuvallisuudesta puhutaan paljon, mutta aikuiset näyttävät tekevän kaikkensa pudottaakseen pohjan pois juhlapuheilta.

Häirintäsotkut ja muut väärinkäytökset eri lajeissa ja lajiliitoissa saavat huippu-urheilun näyttämään elämänalueelta, jolta on alettava suojella jälkikasvuaan.

Yksikään laji ei voi paeta tässä vastuutaan. Esimerkiksi satavuotias Pesäpalloliitto kutsuu taas alle 18-vuotiaita leireille tuomareiksi. ”Tuomarina oppii yleensä elämässä hyödyllisiä tietoja ja taitoja, kuten päättäväisyyttä, kommunikaatiota, yhteistyökykyä erilaisten ihmisten kanssa sekä ryhmässä toimimista. Epäonnistumisia ei tarvitse miettiä, sillä niin pelaajat kuin tuomarit tulevat leireille oppimaan uutta.”

Samaan aikaan Kempeleen Kirin ja Joensuun Mailan välinen miesten Superpesiksen peli osoitti karusti, mikä tulevia raitapaitoja pahimmillaan odottaa tosipelien tuoksinassa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuomiosta hermostunut Kirin pelinjohtaja Teemu Körkkö antoi palaa Ruutu-palvelun suorassa lähetyksessä.

Pesäpalloliiton kurinpitäjä muotoilee tapahtumien kulkua näin: ”Seuran pelinjohtaja on käyttänyt puhuttelutilanteessa kentän tuomarialueella pelituomaria ja syöttötuomaria kohtaan kovaäänistä, erittäin sopimatonta ja asiatonta kieltä ja kiroillut.” Videoklipissä Körkkö päättää avautumisensa tyhjentävästi sanoihin ”V---n pellet s-----a!”.

Pelinjohtaja pahoitteli somessa käytöstään, mutta hän sai kentällä varoituksen ja jälkikäteen yhden ottelun peli- ja toimitsijakiellon. Somen käräjät alkoivat saman tien.

Tunteiden kirjo kuuluu olennaisesti huippu-urheiluun, mutta pelinjohtajan käytöstä ei ole katsottu hyvällä. Lajia tiiviisti seuraavat pohtivat, mikä suitsisi tehokkaimmin ylilyöntejä. Siivoaisiko käytöstapoja perinteinen sakinhivutus eli joukkueen pistemenetys sarjassa?

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pesäpallo on tässä esimerkkinä ajankohtaisuutensa vuoksi, eikä lajia ole syytä nostaa erityisesti tikunnokkaan.

Jääkiekossa jaetaan ansaitusti kovia rangaistuksia vaarallisista taklauksista, ja jalkapallossa rasistinen kielenkäyttö johtaa ulosajoon jo junioripeleissä. Eivät häirinnät ja muut kohut ole vieraita yksilölajeissakaan.

Tuomarien puute on iso ongelma joukkuelajeissa. Asiaa eivät paranna uutiset, että nuorten tuomarinura katkeaa alkuunsa ja itku kurkussa törkeän palautteen ja maalittamisen takia.

Asialla ovat valitettavan usein lasten vanhemmat, joille pelinohjaaja on selvästi osa kateuden salaliittoa ikioman nappulatähden lahjakkuutta vastaan.

Koska aikuisia on vaikea kasvattaa uudelleen, riittävän kovat jälkikäteiset rangaistukset taitavat olla tehokkain keino puuttua törkeyksiin kentällä.

Lapsille ja nuorille ihmismäisen käytöksen eväät tarjoaa yleensä koti. Koska näitä eväitä ei selvästikään riitä kaikille, seuratoimintaan pitäisi aina sovittaa myös elämän pelisäännöt.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje