Vaalipiirin naisten heikolle asemalle ei näy loppua – Pohjalaisilla ei ole varaa olla tasa-arvon peränpitäjänä

Mikä Vaasaa vaivaa? Näin otsikoi viikonloppuna Helsingin Sanomat. Utelu ei koskenut kaupunkia, vaan vaalipiiriä, jossa naisilla on suuria vaikeuksia saada jalansijaa politiikassa.

. Pohjalainen voi oikeutetusti pyristellä vastaan ja sanoa, että onhan pohjalaismaakunnista lähetetty viime vuosikymmeninä paljon vaikutusvaltaisia naisia valtakunnanpolitiikan huipulle saakka. Etelä-Pohjanmaalta on tullut kaksi keskustalaista pääministeriä, Keski-Pohjanmaa kasvatti SDP:lle puoluejohtajan josta tuli EU-komissaari, kokoomuksen Paula Risikko on jo pitkään ollut takuuvarma ääniharava ja RKP:ta johtaa pietarsaarelainen nainen.

Mutta tänään poliittisen kärjen takaa löytyy totuus, joka tekee edellä mainittujen suorituksesta vieläkin kunnioitettavamman. Pohjalaiset äänestävät päättäjikseen enimmäkseen miehiä. Ehdokkaatkin ovat enimmäkseen miehiä.

. Ongelma on rakenteellinen. Ensin jokin Vaasan vaalipiirissä pidättelee naisia lähtemästä ehdolle. Sitten äänestyskopissa pohjalaiset toteuttavat toista vääristymää, ja äänestävät jo miesvoittoisilta listoilta miehiä.

Se mikä pohjalaismaakunnissa vaikuttaa luonnolliselta, on ulkoa päin katsottuna tunkkaista. Imagohaitta on inhottava, mutta sen kanssa voisi elää. Kun kulttuuri selvästi kuitenkin pidättelee naisia ottamasta ansaitsemaansa tilaa, se samalla ohjaa parhaita voimia pois päätöksenteosta. Keskinkertaiset miehet ottavat osaavien naisten paikat. Se tekee tilanteesta kestämättömän.

. Ongelma pohjalaismaakunnissa ei ole se, etteikö täällä olisi näkyviä naisia, vaan naiset pitää saada näkyviksi. Luvut puhuvat puolestaan. Nolointa vaalipiirin asukkaille on se, että eduskunnassa istuu vain kaksi pohjalaista naista. Tilastoa ei juuri paranna, että valituksi tuli kolme, joista Jutta Urpilainen sitten siirtyi sittemmin komissaariksi.

. On hämmästyttävää, että vuonna 2023 suurten puolueiden ehdokaslistoilla naisten osuus voi olla 25–40 prosenttia, kuten se on perussuomalaisilla, kokoomuksella, RKP:llä ja keskustalla huhtikuun eduskuntavaaleissa. Asiasta ei kannata syyllistää pelkästään puolueita, jotka varmasti jo mainetekijöiden takia pyrkivät parempaan.

Vaasan vaalipiirissä naisten osuus kansanedustajista on 12,5 prosenttia. Seuraavaksi heikoin tilanne on Pirkanmaalla, jossa luku on 37. Kun ehdokkaitakaan ei tahdo olla kuin kolmasosa ja alue äänestää vanhakantaisesti, merkittävää korjausta tilanteeseen ei kannata odottaa.

. Kesäkuussa 2021 järjestettyjen kuntavaalien olisi pitänyt viimeistään herättää pohjalaiset siihen, että jokin on pahasti vinossa. Erityisesti eteläpohjalaiset kunnat ja kaupungit esittivät toinen toistaan nolompia lukuja.

. Evijärven yhden naisen kunnanvaltuusto oli pohjanoteeraus, mutta yhtä hämmästyvä tuulahdus 1800-luvulta on se, että Seinäjoella alle kolmannes läpimenneistä oli naisia. Helsingin Sanomien otsikko ohjaa katseita turhaan Vaasaan, sillä Vaasassa naiset nappasivat jopa enemmistön valtuustopaikoista. Mutta Vaasan ympäristössä naisten osuus laskee jälleen 40 prosentin pintaan, joissakin paikoissa jopa reilusti alle.

. Pohjalaiset siteeraavat mielellään kuluneita kliseitä siitä, kuinka talonpoikaisessa kulttuurissa nainen ja mies olivat tasa-arvoisia tai kuinka vanhoissa naisissa asuu viisaus. Vaikka olisimmekin suopeita ajatukselle siitä, että joskus naisen asema olisi ollut parempi kuin muualla, niin nyt se ei sitä missään nimessä ole.

Ei tämä nykyinen tilanne ole mitään muuta kuin noloa ja surkeaa.

Kirjaudu sisään

Vaalipiirin naisten heikolle asemalle ei näy loppua – Pohjalaisilla ei ole varaa olla tasa-arvon peränpitäjänä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje