Varusmiesten kunto on lähes historiallisen huono – Tilanteesta pitää olla aidosti huolissaan

Porin prikaatin heinäkuun saapumiserän sotilasvala- ja sotilasvakuutustilaisuudet pidetään muun muassa torstaina Lapualla ja Kuortaneella. Sotilasvalan merkitys on sotaan ajautuneessa maailmassa saanut uuden merkityksen. Jo sen vuoksi asevelvollisten tulisi huolehtia hyvästä fyysisestä kunnosta. Eikä siitä ole haittaa myöhemminkään elämässä. Osa pohjalaismaakuntien nuorista onkin hyvässä kunnossa.

Puolustusvoimien tilastojen mukaan yhtä positiiviseen ajatteluun ei valitettavasti ole aihetta koko Suomessa. Tilastot kertovat, että varusmiespalvelukseen astuvien nuorten miesten kestävyyskunto ja liikkuminen ovat laskeneet ja vähentyneet merkittävästi viime vuosina.

Tilanteesta pitää olla huolissaan, sillä riskinä on, että nuoret eivät jaksa pysyä pitkään työelämässä.

Puolustusvoimien tilastojen mukaan miehet juoksivat tulotestissä keskimäärin 2 650 metriä kahdentoista minuutin aikana vuonna 1975 ja 2 670 metriä 1979, kun viime vuonna vastaavassa ajassa taittui enää 2 376 metriä. Tämä on mittaushistorian toiseksi heikoin tulos, sillä tätä heikommin on juostu vain vuonna 2019. Tuolloin alokkaat pystyivät juoksemaan 2 358 metriä.

Karua on se, että nuorten keskiarvo ei ole ollut kertaakaan yli 2 500 metriä vuodesta 2000 lähtien, mitä se oli aina sitä ennen. Kehitys huonompaan alkoi 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa, jolloin keskiarvo putosi kolmessa vuodessa 151 metrillä. Videopelit ja tietokoneet yleistyivät 1990-luvulla, mikä alkoi näkyä kestävyyskunnossa.

Aloitustestistä huonosti selviytyvien määrä on kasvanut lähes koko ajan vuodesta 2000 lähtien. Viime vuosina jopa yli 30 prosenttia alokkaista on läpäissyt kestävyysjuoksutestin huonosti eli on juossut vähemmän kuin 2 200 metriä, kun parhaimmillaan 1980-luvun alussa huonon tuloksen tekijöitä oli vain alle 5 prosenttia.

Viime vuonna kiitettävästi eli 3 000 metriä tai sitä enemmän juoksi noin 5 prosenttia varusmiespalveluksen aloittaneista miehistä, kun vielä vuoteen 1997 asti tähän pystyi vähintään 15 prosenttia varusmiehistä.

Meillä on hyvässä kunnossa olevia nuoria ja huonossa ja vielä huonommassa kunnossa olevia. Puolustusvoimien kuntotilastot osoittavat, että varusmiesten kehon paino on kasvanut ja aerobinen kunto heikentynyt koko mittaushistorian aikana muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Kehon keskipaino on noussut vajaassa 30 vuodessa 70,8 kilosta 78,7 kiloon. Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut.

Positiivista on se, että varusmiespalveluksessa monen kunto kohenee. Mitä parempi on toimintakyky, sitä toimivampi on työelämä sekä hyvät joukot poikkeusoloissa.

Kirjaudu sisään

Varusmiesten kunto on lähes historiallisen huono – Tilanteesta pitää olla aidosti huolissaan

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje