Pääkirjoitus: Venäjän toimien jälkeen on selvää, että Nato-option lunastuksen aika on tullut

Venäjän päätös tunnustaa sen hallussa jo olleet Itä-Ukrainan osat itsenäisiksi oli kylmä loppu ponnistuksille välttää tilanteen kärjistyminen. Diplomatian polku on nyt kuljettu. Presidentti Vladimir Putin kaappasi jo toisen alueen Ukrainalta lännen johtajien seuratessa neuvottomina vierestä.

Samalla vedettiin viemäristä alas Minskin sopimukset, jotka nekin tosin olivat hengeltään suvereenin Ukrainan vastaisia. Putinin kova puhe maanantai-iltana teki selväksi, että Kremlissä vallanpitäjät katsovat Ukrainan ”olevan oleellinen osa Venäjää”. Tosiasiassa kyse oli sodan laajentamisen julistuksesta. Venäjä on sotinut Itä-Ukrainassa jo kahdeksan vuotta. Sota on vaatinut kansainvälisten arvioiden mukaan tähän mennessä yli 13 000 uhria.

. Presidentti Putinin pitkä suunnitelma on edennyt toteutukseen. Kun nyt katsoo hänen vuosiaan Venäjän johdossa, koko draaman kaari näyttää täysin selvältä. Putin nousi valtaan selvittämään presidentti Boris Jeltsiniltä jäänyttä sekasortoa, kuten Venäjällä on kuvailtu. Hän lähetti joukot Tsetseniaan ja esiintyi televisiokameroiden loisteessa uudistajana, rehellisenä ja päättäväisenä johtajana, joka nousi presidentiksi jopa vastentahtoisesti.

Valtaan päästyään hän nosti vuosien kuluessa KGB-luotettunsa tärkeimmille johtopaikoille, kaappasi suuryhtiöt ja median valtion haltuun, siivosi vastustajat ja toisinajattelijat tieltään. Öljy-yhtiö Jukosin omistaja Mikhail Hodorkovski ja opposition äänekkääksi kärkinimeksi noussut Aleksei Navalnyi ovat erinomaisia esimerkkejä siitä käsittämättömästä mielivallasta, johon Putinin Venäjä askel askeleelta vajosi.

. Ensimmäinen konkreettinen varoitus Putinin aikeista tuli Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007. Äreästi käyttäytynyt Putin ilmoitti heti kättelyssä, ”ettei kuulijakunta luultavimmin pidä hänen puheistaan”. Sen jälkeen hän syytti aivan erityisesti Natoa ja Yhdysvaltoja voimapolitiikasta kansainvälisissä suhteissa. Seuraavana vuonna hän hyökkäsi Georgian kimppuun. Menetelmä oli sama, joka tultiin näkemään Ukrainassa kuusi vuotta myöhemmin.

Jopa näin jälkeenpäin on merkillistä, miten länneltä jäi havaitsematta, että kyse oli etupiirien varjelusta. Georgia ja Ukraina olivat osoittaneet halua lähentyä Natoa ja EU:ta. Kumpikaan ei sopinut Venäjälle.

Maanantai-illan päätökset toivat Putin suuren suunnitelman yhdeltä osaltaan maaliin. Hän katsoo Ukrainan kuuluvan Venäjälle ja on päättänyt ottaa maan haltuunsa pala palalta. Se on jotakin, minkä ei pitänyt enää 2000-luvulla olla mahdollista. Putinin suuresti ihaileman diktaattori Josif Stalinin opit on kierrätetty uusiokäyttöön.

. Suomessa käytyyn Nato-keskusteluun presidentti Vladimir Putinin maanantai-illan päätökset tuovat vastustamattomasti oman lisänsä. Venäjän aggressiivisuudesta ei ole epäilystäkään. Myös Suomi tuomitsi tuoreeltaan Venäjän toimet, aikailematta ja selkeäsanaisesti.

Seuraavaksi on otettava asialistalle se kuuluisa Nato-optio. Jos sellainen on oikeasti olemassa, mitä uusia perusteita Suomi ja Ruotsi vielä tarvitsevat sen lunastamiseen? Itänaapuri ei epäröi, silloin ei pidä Suomenkaan epäröidä. Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni. Näin on käymässä nyt Ukrainassa. Venäjän aggression lopputuloksesta ei ole enää pienintäkään epäselvyyttä, eikä mikään takaa, etteikö Suomi voisi joutua saman kohteeksi.

Valmistelut Nato-jäsenyyshakemuksen lähettämiseksi on syytä aloittaa välittömästi.

Wed, 7/6

Kirjaudu sisään

Wed, 7/6

Pääkirjoitus: Venäjän toimien jälkeen on selvää, että Nato-option lunastuksen aika on tullut

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin