24 askelta jouluun – Luukku 24: Jouluperinne toimii, jos se pystyy myös muuntumaan, kertoo tutkija

Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko on tutkinut jouluperinteitä. Nirkon käsialaa on myös Joulu joutui -kirja, jossa hän valottaa juhlatietoa. Nirkon mukaan jouluperinteisiimme kuuluvat joulukuusen ja jouluruokien lisäksi myös sosiaaliset paineet, jopa yksinäisyys.

. Juha Nirkko, kuinka perinteet syntyvät?

. –Tarvitaan ryhmä tai yhteisö, vaikkapa perhe, työporukka tai paikkakunta, jonka ihmiset kommunikoivat sekä keskenään että ulkopuolisten kanssa. Ja seuraavat myös mediaa. Perinteeksi voi muodostua vaikka laulu, ruokalaji tai koriste, mutta kyseessä on eri asia kuin muoti tai trendi. Perinne sekä syntyy että kuolee hitaammin. Se elää jos se toimii, ja se toimii, jos se pystyy välittyessään myös muuntumaan. Sitä eivät pysty määräämään esimerkiksi markkinat, koululaitos eikä sosiaalinen media, vaikka nämä kaikki voivat siihen osaltaan vaikuttaa.

. Mitkä asiat tutkimuksen valossa kuuluvat suomalaiseen jouluperinteeseen?

. – Isolla pensselillä maalaten vaikkapa: ruoka, haudoilla käynti, lahjat, kortit, kuusi, sauna. Toisaalta perinteitä ovat myös tv ja radio, liikkuminen ja liikenne, sosiaaliset paineet, yksinäisyyden tunne.

. Mikä on mielestäsi uusin jouluperinteemme?

. – No vaikkapa muodikas tonttuovi. Tonttuovesta voisi puhua uudistettuna vanhana perinteenä sikäli, että tonttukoristeita on ollut pitkään, ja itse tonttu eli rakennuksen haltija on tietysti tosi vanhaa perinnettä.

. Kuinka jouluperinteet ovat muuttuneet ajan myötä?

. – Oikeastaan joulujuhlan valtakunnallinen peruskonsepti on noin sata vuotta vanha ja on pysynyt hyvin tunnistettavana. Yksittäiset piirteet ovat vielä vanhempia, mutta kaikki ei heti kuulunut kaikille, esimerkiksi joulukuusi ei vielä 1800-luvulla ollut yleinen kaikissa kodeissa. Joulu syrjäytti tärkeydessä kekrin lopullisesti vasta 1900- luvun puolella.

. Onko näkyvissä uutta "jouluperinnemaisemaa" korkeiden hankien ja nietosten sijaan?

. – Useimmissa maissa ollaan jouluna ilman lunta. Lumettomuus oli huolena jo Bing Crosbylla 1942, kun White Christmas ilmestyi. Hanget ja nietokset pitävät varmasti pitkään pintansa kuvissa ja mielikuvissa. Pimeä aika on sikäli armelias, että lumetonkin joulu alkaa näyttää aattoiltapäivän aikana ihan hyvältä.

. Kun lapset ovat kasvaneet niin isoiksi, että joulupukkia ei enää tarvita kylään, olisiko sinulla vinkkiä, kuinka pyhiä kodin jouluperinteitä voisi hienotunteisesti muuttaa?

. – Vanhemmat voivat miettiä, miten pukistavieroitusasia käsiteltiin silloin, kun he itse olivat kasvavia lapsia. Jos se hoitui tyylillä, niin vaikkapa sama käyttöön, siitäkin voi tulla sukupolvelta toiselle siirtyvää perinnettä. Voi olla, ettei tästä muista mitään, eli se on hoitunutkin "itsestään". Kannattaa yleensäkin hyvissä ajoin neuvotella seuraavan joulun ohjelmasta, ja etenkin silloin, jos joku joukosta kokee tarvetta muutoksiin.

. Ovatko postitse lähetettävät joulukortit mennyttä jouluperinnettä?

. – Eivät, Postin mukaan esimerkiksi vuosi sitten kolme neljäsosaa suomalaisista oli aikeissa lähettää perinteisiä kortteja.

. Millainen voisi olla perinnejoulu sadan vuoden päästä?

. – Joulu on varmaan monimuotoisempi. Voi viettää joulua tai olla viettämättä, ja perinteitään ylläpitämässä on enemmän erilaisia ryhmittymiä.

. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2018.

. Susanna Pajakko

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

24 askelta jouluun – Luukku 24: Jouluperinne toimii, jos se pystyy myös muuntumaan, kertoo tutkija

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

24 askelta jouluun – Luukku 24: Jouluperinne toimii, jos se pystyy myös muuntumaan, kertoo tutkija

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje