Anneli Jäätteenmäki antaa kunnon kehut kansallispuvuille: ”Puvut eivät ole mitään kertakäyttötuotteita, niiden käyttäminen on kuin ilmastoteko”

– Nykyään pukuja käytetään enemmän ja niiden käyttö on vähän vapaampaa kuin aikaisemmin. Ennemmin se oli tiukasti säädeltyä. Pukuja yhdistellään ehkä jo liiankin vapaasti jonkun toisen asun kanssa.

. Kansallispukujen käyttäminen on Jäätteenmäen mukaan kuin ilmastoteko.

. – Kun puku hankitaan, sitä käytetään vuosikausia sukupolvelta toiselle. Se ei ole mikään kertakäyttötuote.

. Hänen mielestä on kuitenkin hyvä, että pukuja käytetään.

. – Puku säilyy parhaiten, kun niitä käytetään. Myös kirpputoreilta niitä voi ostaa. Hänen mielestä kansallispukua voi käyttää vain juhlatilaisuuksissa.

. – En ole käyttänyt pukua esimerkiksi Euroopan parlamentissa. Se ei ole mikään työasu, eikä arkitanttu, vaan juhlapuku. Kansallispuvut kuuluvat vain erilaisiin juhliin, jossa niitä aina joskus itsekin käytän.

. Kansallispuvut kertovat Jäätteenmäen mukaan useimmiten ihmisen juurista tai kotiseudusta.

. – Puku kuvastaa sitä, mistä itse tai vanhemmat ovat kotoisin. Se on kunnianosoitus omille juurille.

. Jäätteenmäellä oli yllään tilaisuudessa Lapuan puku. Se on hänen äitinsä ja tätinsä sota-aikana valmistama puku, mikä on siirtynyt hänelle.

. – Siinä on yksi ero tämän päivän pukuihin. Hartiahuivissa on vain puoliska, sillä sodan aikana oli tiukkaa saada kangasta ja materiaalia.

. Lapuan pukuun kuuluu myös tykkimyssy.

. – Sitäkään ei tässä puvussani ollut alunperin. Sen tekeminen on saattanut olla myös tosi vaikeaa aikaisemmin.

. Näyttelyssä Lakeuden kansantanssijoiden esityksiä hanurilla säestänyt Timo Saarimäki silmäili kansallispukuja tarkasti. Hänellä itsellään oli yllään poikkeuksellisesti erikoinen Johanneksen puku Karjalasta.

. Saarimäkeä kiinnosti erityisesti Lavansaaren miehen kansallispuku Suomenlahden saarilta.

. – Se on erittäin harvinainen. En ole koskaan nähnyt sitä ennemmin. Siinä on upeat pitkävartiset supikkaat ja pitkä valkoinen takki ja ajurihattu. Myös liivi miehen päällä on hieno.

. Myös Satakunnasta Säkylän miehen valkoista pukua hän piti erikoisena.

. – Säämiskähousun etumusrakenne on mielenkiintoinen.

. Hänen Anneli-äitinsä on uurtanut uraa kansallispukujen valmistuksessa.

. Timo ja Paula Saarimäen tytär Saana Saarimäki , 19, oli yksi näyttelyyn tutustuneista harvoista nuorista. Hän piti näkemästään.

. – On hyvä, että tällaisia näyttelyitä täälläkin järjestetään. Puvut näyttävät tosi hienoilta. Tykkään kansallispuvuista ja itsellänikin on ollut käytössä neljä vuotta Etelä-Pohjanmaan kansallispuku. Olen käyttänyt sitä aika paljon, esimerkiksi toisen isoäitini syntymäpäivillä. Se on äidin vanha puku, josta isoäitini on muokannut sen minulle sopivaksi.

. Häntä kiinnosti eniten Rantalakeuden puku Pohjois-Pohjanmaalta.

. – Silmiinpistävää siinä on ruusuinen essu. Siinä moniväriset ja tarkat ruusukuviot erottuvat muista ruusukuvioista.

. Suomalainen kansallispuku -näyttely . Suomalainen kansallispuku -näyttelyn avajaiset pidettiin sunnuntaina Törnävän Kivinavetalla Seinäjoella.

. Näyttely on koottu Suomen käsityömuseon Suomen 100-vuotisjuhlavuoden näyttelystä Jyväskylästä, jossa esillä on ollut satakunta pukua.

. Näyttely kertoo värikästä tarinaa suomalaisesta kansallispuvusta, sen historiasta ja nykypäivästä.

. Seinäjoen näyttelyssä on parisenkymmentä kansallispukua kertomassa maamme eri alueiden kiehtovista ominaispiirteistä.

. Pukujen lisäksi näyttelyssä esitellään myös kansallispukujen valmistamiseen liittyviä erikoistekniikoita.

. Lapsille on koottu osio, jossa on esillä kansallispukuihin puettuja nukkeja.

. Näyttely Seinäjoella on avoinna 6. tammikuuta 2019 asti.

. Suomalainen kansallispuku syntyi maan itsenäistymispyrkimysten aikaan symboloimaan suomalaisuutta.

Mon, 5/23

Kirjaudu sisään

Mon, 5/23

Anneli Jäätteenmäki antaa kunnon kehut kansallispuvuille: ”Puvut eivät ole mitään kertakäyttötuotteita, niiden käyttäminen on kuin ilmastoteko”

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin