Itsenäisyyspäivän aattoiltana Suomen karaokeravintoloissa raikaa "Olen suomalainen"

Kuva ei liity tulevaan tempaukseen. Arkistokuva vuodelta 2012. Kuva: Harri Toivola
  • Ilkka-Pohjalainen

Aiemmin itsenäisyyspäivän aattona eli 5. joulukuuta klo 14 juodaan suomalaisten yhteiset juhlakahvit. Työpaikoilla, kouluissa, ystäväporukoissa ja kotona keittiön pöydän ääressä on kahvipannu kuumana 100-vuotiaan kunniaksi, koska suomalaisilla on syntymäpäivänä tapana juoda merkkipäiväkahvit.

–Itsenäisyyspäivän juhlinta aloitetaan jo aattona, koska suomalaiset ovat aattokansaa. Kaikkia merkittäviä juhlia: joulua, uutta vuotta, vappua ja juhannusta juhlitaan Suomessa aattona, siksi myös Suomen itsenäisyyttä juhlavuonna, kertoo Suomi 100 juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen.

itsenäisyyspäivänä on hyvä syy juhlia suomalaista sivistystä, tietoa ja kulttuuria ja siksi aattona on etkot Suomen kirjastoissa. Tarjolla on ohjelmaa ja kakkukahvitkin.

Timosen mukaan juhlavuoden tavoitteena on ollut vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja Suomen kansainvälistä profiilia.

–Juhlavuosi lähti vähän lapasesta ja hyvä niin. Suomalaiset ovat ideoineet mitä moninaisimpia ja rikkaimpia tapoja juhlistaa Suomea. Juhlavuonna on 5000 ohjelmaan liitettyä hanketta ja noin 20 000 eri tilaisuutta eli juhlavuosi on suurin teemavuosi Suomen historiassa koskaan.

Aattona pääministeri Juha Sipilä (kesk.) isännöi Säätytalolla Helsingissä valtakunnallista lasten itsenäisyysjuhlaa. Jokaisesta Suomen kunnasta kunnat valitsevat kaksi 10-vuotiasta, jotka pääsevät Säätytalolle edustamaan kotikuntaansa. Sipilä isännöi myös Oulu-hallissa 2. joulukuuta järjestettävää valtakunnallista Suomi 100 -juhlaa, jossa ovat paikalla myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.

Alueellisestikin järjestetään juhlia. Esimerkiksi Kainuussa kaikki maakunnan neljäsluokkalaiset opettajineen juhlivat itsenäisyyspäivää 800 hengen voimin.

Koska edetään pimeää vuodenaikaa, juhlavalaistus kuuluu asiaan. Kaikki tärkeät kohteet valaistaan Suomessa sivivalkoisin valoin. Jokainen voi valaista halutessaan myös kotinsa. Juhlavalaistus alkaa itsenäisyyspäivän aattona klo 18 ja päättyy 7. joulukuuta aamuun mennessä.

Varsinaisina valoteoksina valaistaan Olavinlinna Savonlinnassa, Näsinneula Tampereella, Oulun Kuusisaari, Saana-tunturi Kilpisjärvellä ja 5.-6- joulukuuta Turun linna.

Itsenäisyyspäivän liputuskin on tänä vuonna tavallisesti pitempi eli alkaa jo aattona klo 18 ja jos lippu on valaistu, se voi olla yön tangossa ja aina itsenäisyyspäivän iltaan klo 22:een saakka.

Jääkiekon SM-liigan Suomi 100 -juhlaottelut pelataan eri puolilla Suomea 29. marraskuuta - 5. joulukuuta.

Kun Suomi täytti 50 vuotta vuonna 1967 ja 75 vuotta vuonna 1992 järjestettiin juhlailotulitus. Niin tehdään nytkin useammassa kaupungissa.

Sankarihaudoilla järjestetään erityiset kunniavartiot itsenäisyyspäivänä. Jokaiselle haudalle järjestetään vartioon samanikäinen henkilö kuin vainaja oli. Pelkästään Helsingissä on 30 160 sankarihautaa, joille järjestetään vainajien ikäiset kunniavartiossa olevat henkilöt.

Itsenäisyysviikolla Helsingin Kasarmitorilla paljastetaan Talvisodan kansallinen muistomerkki.

Suomea ei ole juhlittu vain Suomessa vaan yli sadassa maassa kaikilla mantereilla, myös Etelämantereella. Ulkomailla Suomi 100 -tapahtumia on ollut 500-600.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli