Suosion kasvu on saattanut Suomen kansallispuistojen ylläpito- ja huoltotyöt pahaan rahapulaan. Kävijät odottavat parempaa palvelutasoa, mutta entisetkin rakenteet rapistuvat.
–Korjausvelka kasvaa koko ajan. Se on reittien, rakennusten, siltojen ja muiden rakennelmien osalta 44 miljoonaa euroa, sanoo Metsähallituksen luonnon virkistyskäytön päällikkö Sakari Kokkonen.
Suosituimmissa kansallispuistoissa pelkästään "talonmiestyöt" maksavat 200?000-450?000 euroa vuodessa. Sen verran kertyy kustannuksia polttopuiden kuskaamisesta tulistelupaikoille sekä jätehuollosta ja vessojen tyhjennyksestä.
–Kun ollaan kansallispuistossa, esimerkiksi vessajätteitä ei voi kompostoida, vaan ne on tuotava puistoista muualle kompostoitavaksi. Suosituimmissa käyntikohteissa vessat on tyhjennettävä kerran viikossa, kertoo Alexander Kopf. Hän vastaa siitä, että huoltotyöt hoituvat pinta-alaltaan kahdessa suurimmassa, Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa.
Polttopuista voisi maksaakin
Kun rahat ovat vähissä, mietitään uusia keinoja huoltotöiden kustannusten kattamiseen.
–Voisin maksaa muutaman euron polttopuiden käyttämisestä. Se voisi muutoinkin rajoittaa puun polttamista, sanoo Joni-Matti Kusmin.
Kusmin oli viime viikolla vaeltamassa viikon verran UK-puiston itäosissa Joni Sisson ja Konsta Kurjen kanssa. He yöpyivät pääasiassa autiotuvissa.
Aivan yksinkertaista vapaaehtoistenkaan maksujen kerääminen ei ole.
–Varsinaista varainkeruuta kansallispuistojen asiakkailta emme voi itse harjoittaa. Vapaaehtoisten maksujen kerääminen on Suomessa luvan varaista toimintaa. Metsähallituksen luontopalvelut -yksikön kaltainen, valtion budjettirahoitteinen organisaatio, ei voi tällaista oikeutta saada, sanoo Sakari Kokkonen.
Sen sijaan lahjoituksia luontopalvelut voi ottaa vastaan ja käyttää rahat kansallispuistojen ylläpitoon.
Myös muita rahoitusmuotoja Metsähallituksessa on mietitty, esimerkiksi kulttuuritapahtumista tuttuja yritysten sponsorointisopimuksia. Toistaiseksi niitä ei ole tehty.
Ympäristöministeriössä suhtaudutaan varauksella siihen, että esimerkiksi yrityksen nimi näkyisi kansallispuistojen yhteydessä.
–Periaatteessa se on mahdollista, mutta sellainen edellyttää sponsoroivan yrityksen toiminnan arviointia. Onko kaikki toiminta yhdenmukaista kansallispuistojen arvojen kanssa, sanoo ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä.
Pekka Mauno