<strong>Neea Rinta-Koski</strong>.<strong>Aleksiina Vesterbacka</strong>.<p>– Ongelma oli se, että tuomariston muodostaneet Vaki Games -yhtiön edustajat ymmärsivät pelin idean vasta viimeisenä päivänä, ja silloin oli suurin osa pisteistä jo annettu. </p>.<p>– Peli oli vaikea, mutta se tunnustettiin jälkikäteen ylivoimaisesti parhaaksi, kertoi pelialan opettaja <strong>Margit Haapamäki</strong>, joka yhdessä opettaja <strong>Sakari Äijön</strong> kanssa oli valmentanut parivaljakkoa.</p>.<p>Finaalitehtävänä oli suunnitella ja tehdä valmiiksi lapsille sopiva tietokonepeli. Aikaa oli kolme päivää, joista ensimmäinen päivä meni suunnittelussa, toinen koodaamisessa ja grafiikan teossa, jonka jälkeen tuomaristo sai pelin kokeiltavakseen. Kolmantena päivänä osallistujat saivat esitellä sen tuomaristolle. </p>.<p>– Meidän peli oli värikäs korttipelin ja tornipuolustuspelin sekoitus. Oli aika vaikea saada sitä toimimaan, mutta saatiin kuitenkin, kertoi Aleksiina Vesterbacka.</p>.<p>Tyttöjen tunnelmat olivat hämmentyneitä vielä maanantaina koululla järjestetyillä mitalikahveilla.</p>.<p>– Kisa tuntui menneen todella nopeasti. Tuli jälkikäteen olo, että olimmeko me jossakin kisoissa vai ei, Neea Rinta-Koski naurahti.</p>.<p>Kilpailutilanne oli hyvin meluisa ja stressaava, sillä yleisöä parveili kilpailijoiden vieressä ja etäänpänä porakoneet lauloivat, kun muut lajit kilpailivat keskenään. Vesterbacka ja Rinta-Koski pystyivät kuitenkin pitämään hermonsa kurissa ja keskittymään tekemiseensä sataprosenttisesti.</p>.<p>– Minulla soi taustamusiikki korvissa koko ajan, Rinta-Koski sanoi.</p>.<p>Parivaljakko arveli menestyksensä yhdeksi salaisuudeksi hyvän keskinäisen kommunikoinnin.</p>.<p>–Pystyimme esimerkiksi juttelemaan rennosti asioista, Rinta-Koski sanoi.</p>.<p>Vesterbacka lisäsi, että he pitivät myös hiljaisia hetkiä, jolloin kumpikin pystyi keskittymään omaan tekemiseensä. Työnjako kulki suunnilleen niin, että Rinta-Koski koodasi ja Vesterbacka teki grafiikkaa.</p>.<p>Kumpikin on valmistunut tänä keväänä datanomiksi pelialalta, ja he lähtevät nyt eri suuntiin. Kristiinankaupungissa asuva Vesterbacka aikoo mennä Helsingin yliopistoon lukemaan tietojenkäsittelytiedettä ja japanin kieltä. </p>.<p>– Pääsykokeen tulokset tulevat kesäkuun lopulla.</p>.<p>Miksi haluat opiskella japania?</p>.<p>– Olen vain aina ollut siitä kiinnostunut ja osaan sitä jonkin verran, Vesterbacka sanoi.</p>.<p>Ilmajokelainen Rinta-Koski lähtee Vaasaan ammattikorkeakoulun hallinnoimaan highway to code -koulutukseen, joka kestää vuoden. Sen jälkeen voi hankkiutua töihin tai opiskelemaan vakituisesti ammattikorkeakouluun.</p>.<p>Palkinnoksi Joensuusta he saivat kumpikin 200 euroa. Suunnittelemansa pelin oikeudet he myivät Vaki Gamesille.</p>.<p>Kummallakaan pronssimitalistilla ei ole kesäksi koulutustaan vastaavaa kesätyötä. Sopivien työ- ja työssäoppimispaikkojen puute on ongelma Suupohjassa, mutta myös pääkaupunkiseudulla. </p>.<p>– Työssäoppiminen on meillä paljolti hoidettu yleishyödyllisille tahoille tehtävillä projekteilla, Sakari Äijö kertoi.</p>.<p>Koululle menestys oli tietysti mannaa.</p>.<p>– Meidän pitää uskoa vahvuuksiimme eikä kompuroida heikkouksien kanssa. Aleksiina ja Neea ovat hyvä esimerkki siitä, miten polkua voi rakentaa omien vahvuuksien varaan, sanoi koulutuskuntayhtymän johtaja <strong>Ari Loppi</strong>.</p>