Kovaa kritiikkiä pedofiilien tuomioiden pituuksille: "Aivan kuin uhri olisi syyllinen"

  • Ilkka-Pohjalainen

Yksi kansalaisaloitteen perustajista, Marika Sipilä, muistelee, että 6. toukokuuta 2015 jätetty aloite sai alkunsa mediassa kerrotuista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, joista langetettiin hänen mielestään matalia tuomioita.

– Lähdimme sitten miettimään, että mitä voisimme asian eteen tehdä, Sipilä kertoo hänen ja kahden muun henkilön tekemästä aloitteesta.

Sipilä on Mannerheimin lastensuojeluliiton Lahden yhdistyksen puheenjohtaja, mutta hän painottaa, ettei jättänyt aloitetaan lastensuojeluliiton edustajana vaan yksityishenkilönä.

– Järjestö ei ole aloitteen takana. Tämä on kolmen ihmisen henkilökohtainen aloite.

Kansalaisaloite sai nihkeän startin, sillä ensimmäisen kuukauden aikana sen allekirjoitti vain noin 300 ihmistä. 8. kesäkuuta 2014 kuitenkin räjähti, kun kansalaisaloitteen allekirjoitti vuorokaudessa noin 4 000 ihmistä.

Päivää aiemmin, 7. kesäkuuta 2014 Helsingin Sanomien Kuukausiliite oli julkaissut laajaa huomiota saaneen jutun alaikäisten poikien hyväksikäytöstä .

Sunnuntaina 8. kesäkuuta 2014 Sunnuntaisuomalainen uutisoi kansalaisaloitteesta ja kertoi, että yksi aloitteen vireillepanijoista on lahtelainen nettipoliisi Pia Katajala.

Aloite alkoi levitä myös sosiaalisessa mediassa, ja viikossa sen oli allekirjoittanut jo yli 12 000 ihmistä.

Allekirjoitusvauhti hiipui muutamaksi kuukaudeksi, mutta elokuun lopulla 2014 tuli jälleen muutamien päivien kova piikki. Ylen Ajankohtainen kakkonen näytti noihin aikoihin pedofiilien metsästäjästä kertovan jakson.

Samana päivänä Yle käsitteli verkkosivuillaan laajasti lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.

16. lokakuuta 2014 aloite ylitti tarvittavan 50 000 allekirjoituksen rajan, noin kolmisen viikkoa ennen kuin aloitteen keruuaika päättyi. Lopulta allekirjoituksia kertyi 58 019.

Sipilän mukaan aloite laadittiin harkiten, jotta se voisi menestyä eduskunnassa.

– Meidän ajatuksemme oli, että lähdemme vaatimaan lievästi ankarampia rangaistuksia, että ne olisivat toteuttamiskelpoisia. Tiesimme, että jos vaadimme huomattavasti kovempia rangaistuksia, aloite torpataan saman tien.

Sipilän mukaan aloitteen alullepanijat pohtivat, mitkä olisivat oleellisimpia ja realistisimpia lakimuutoksia, joita täytyisi tehdä. Lopulta he päätyivät ratkaisuun, jossa vaaditaan, että törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön minimirangaistus korotetaan kahteen vuoteen vankeutta. Lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten minimirangaistus halutaan korottaa neljään kuukauteen vankeutta.

– Tällöin lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta jää aina vähintään merkintä rikosrekisteriin, ettei selviä pelkällä sakkorangaistuksella, Sipilä perustelee.

Sipilä toivoo, että eduskunta ottaa asian pikaisesti käsittelyyn. Hän pyytää kansanedustajia miettimään lainsäädäntötyössä ensisijaisesti uhria.

– Rangaistuksia määriteltäessä pitäisi miettiä, kuinka tärkeää on psyykkisesti uhreille, että näkevät, että rikoksesta seuraa tuomio.

– Uhri voi kokea, että tekijä ei ole saanut rangaistusta ollenkaan, jos tämä kulkee vapaana. Uhri saattaa ajatella, että aivan kuin hän olisi syyllinen, kun hän on saanut ikään kuin rangaistuksen, mutta toinen ei.

JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli