Kun kumppani mukiloi, hoituuko asia puhumalla? — Perheväkivallan sovittelu kuohuttaa uhreja puolustavia järjestöjä

Suomessa joutuu päivittäin keskimäärin 350 ihmistä nykyisen tai entisen kumppaninsa väkivallan kohteeksi. Vuosittain uhriksi päätyy noin 130 000 ihmistä, kertoo Rikosuhritutkimus.

. Vain harva tapauksista päätyy poliisin tietoon, sillä kynnys ilmoituksen tekoon on hyvin korkea. Poliisille ilmoitetuista tapauksista jopa kolmannes siirtyy sovitteluun.

. Lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttava kokonaan, sanovat ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto ja väkivallan uhreja auttava Naisten Linja.

. Järjestöt sanovat, että lähisuhteessa väkivalta on vallankäyttöä, jota on edeltänyt pitkäaikainen henkinen väkivalta. Uhri ja tekijä eivät voi neuvotella tasavertaisina, mikä on sovittelun edellytys.

. Lähisuhdeväkivallan sovittelua ehdottaa aina poliisi tai syyttäjä.

. Järjestöt katsovat, että lähisuhdeväkivallan luonteen takia sovittelu polkee uhrien oikeuksia ja lisää heidän kärsimystään. Äärimmillään viranomaiset mahdollistavat sovittelulla uuden väkivaltatilanteen.

. – Ulkopuolisen on erittäin hankalaa tunnistaa lähisuhdeväkivallan aiheuttamaa valtaepäsuhtaa ja tekijän kontrollipyrkimyksiä. Pahimmillaan väkivallan dynamiikka ulottuu myös sovitteluprosessiin ja siitä muodostuu kokijalle uusi traumatisoiva kokemus, sanoo toiminnanjohtaja Noora Siivonen Naisten Linjalta.

. Amnestyn tutkija Otava Piha muistuttaa, että toisin kuin rikosprosessissa, sovittelussa vastuutetaan molempia osapuolia, koska "tämä on teidän yhteinen asia".

. – Väkivalta ei ole koskaan uhrin vastuulla. Sovittelussa anteeksianto on sopimusasia riippumatta siitä, onko uhri henkisesti valmis antamaan anteeksi, Piha sanoo.

. – Anteeksipyyntö jää usein ainoaksi hyvitykseksi, jonka uhri tekijältä saa. Toisin kuin rikosprosessissa, sovittelussa kärsimyskorvauksia saa tuskin koskaan.

. Virkamiehet toista mieltä . Sovittelutoimintaa Suomessa johtava sosiaali- ja terveysministeriö (STM) odottaa parhaillaan poliitikoilta linjausta sovittelutyön kehittämiselle. Virkamiehet luottavat sovittelun toimivuuteen myös lähisuhdeväkivallassa.

. – Tarkoitus on perustaa työryhmä, joka luo toimintaan valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit, toimintatavat ja koulutuksen, sanoo johtaja Jari Keinänen STM:stä.

. – Tuhoon tuomittu hanke. Toimintatapoja muokkaamalla ei voida vaikuttaa tekijän ja uhrin väliseen vallan epätasapainoon, jonka väkivalta aiheuttaa, kritisoi Otava Piha Amnestylta.

. Ministeriön kehittämistahdon taustalla on Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan työryhmän laaja selvitys lähisuhdeväkivallan sovittelun nykytilasta ja kehittämisehdotuksista.

. Selvitys valmistui tammikuussa. Siihen antoi lausuntonsa 52 tahoa viranomaisista tutkimuslaitoksiin ja järjestötoimijoihin. Valtaosa kannatti lähisuhdeväkivallan sovittelua.

. Joulukuussa 12 uhreja auttavaa järjestöä oli vaatinut yhteisissä kannanotoissa lähisuhdeväkivallan nykymuotoisen sovittelun keskeyttämistä. Järjestöt pitävät sitä uhrien oikeuksia loukkaavana rakenteellisena väkivaltana.

. Rakenteellinen väkivalta tarkoittaa tilannetta, jossa yhteiskunnan järjestelmät ja käytännöt mahdollistavat ja jopa edistävät suoraa fyysistä väkivaltaa.

. Raporttiin tutustuttuaan ne edellyttivät lausunnoissaan toimintaan tiukempia kriteereitä ja korostivat uhritutkimuksen tarpeellisuutta. Amnesty ja Naisten Linja vaativat toiminnan lopettamista kokonaan.

. Uhrit usein naisia . Aikuisten välisestä lähisuhdeväkivallasta noin 80 prosenttia on parisuhdeväkivaltaa, ja sen uhreista yli 80 prosenttia naisia.

. Tämä on syy, miksi uhreja auttavat ja puolustavat järjestöt älähtivät.

. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan sukupuolittunut väkivalta on yksi syrjinnän muoto.

. Sopimukset velvoittavat Suomen torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja suojelemaan uhreja. Istanbulin sopimus vieroksuu perheväkivallan ratkaisemista muualla kuin tuomioistuimessa ja pitää valtion velvollisuutena rangaista tekijöitä.

. – Ajattelemme aidosti, että sovittelu kulkee rikosprosessin rinnalla ja sitä tarvitaan myös lähisuhdeväkivallassa, sanoo erityisasiantuntija Mari Kaltemaa-Uurtamo THL:stä.

. Hän muistuttaa, että sovittelutoiminta aloitettiin Suomessa valtakunnanlaajuisena vasta vuonna 2006 ja toimintaa on kehitetty jatkuvasti.

. THL:n mukaan uhrien palaute sovittelusta yleisesti on pääsääntöisesti hyvää. Tutkimustieto lähisuhdeväkivallan uhrien sovittelukokemuksista kuitenkin puuttuu.

. Järjestöjen mukaan kokemus on enimmäkseen negatiivinen.

. Seuraavaksi THL aikoo selvittää nimenomaan tätä asiaa, tulokset huomioidaan lähisuhdeväkivallan sovittelun kehittämistyössä. Amnesty ja Naisten Linja pitävät selvitystä erittäin hyvänä asiana.

. – Toivon ehdottomasti Naisten Linjaa yhteistyöhön, jotta saamme myös heidän uhriensa kokemukset kehittämistyömme avuksi. On muistettava, että sovittelussa lähisuhdeväkivallan uhreina on myös miehiä ja väkivalta on voinut olla molemminpuolista. Asiat eivät ole mustavalkoisia, Kaltemaa-Uurtamo sanoo.

. Vaurioittavia kokemuksia . Nöyryyttävää, vähättelevää ja sivuuttavaa. Näin uhrijärjestöt kuvailevat lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kokemuksia sovittelusta.

. Tutkimusten mukaan sovittelu ei katkaise väkivaltaa, järjestöt sanovat.

. – Fyysisen koskemattomuuden rikkomusta on edeltänyt lukuisia henkisen väkivallantekoja, jotka ovat jo murtaneet uhrin itseluottamusta ja venyttäneet hänen kokemustaan omista rajoistaan, kuvailee Noora Siivonen Naisten Linjalta.

. Siivonen sanoo, että sovittelussa pitkä ja monimuotoinen väkivallan jatkumo typistetään yhdeksi teoksi. Näin yhteiskunta kieltäytyy näkemästä väkivallan koko kirjoa.

. Amnestyn Otava Piha muistuttaa, että tässä vaiheessa uhri on jo ylittänyt korkean riman ilmoittaessaan tapahtuneesta poliisille. Sovittelu luo keinotekoisesti lähisuhdeväkivaltaan luontaisestikin kuuluvan hyvän jakson, jota seuraa taas uusi väkivallanteko.

. – Viranomainen välissä oleminen luo sekä uhrille että tekijälle tunteen, että nyt tilanne on käsitelty, Piha kuvailee.

. – Äänetön viesti uhrille on, että sinäkin olet vastuussa väkivallasta ja kokemuksesi ei ole vakava. On erittäin suuri riski, ettei uhri enää koskaan ilmoita uusista väkivallanteoista poliisille, Siivonen lisää.

. Amnesty ja Naisten Linja katsovat, että lähisuhdeväkivallan sovittelutoiminnan jatkamisella yhteiskunta jatkaisi uhrien oikeuksien polkemista. Yhteiskunnan viesti olisi, että väkivalta kodeissa on perheiden sisäinen asia, johon yhteiskunnalla ei ole samanlaista intressiä puuttua kuin muuhun väkivaltaan.

. Selvitysten mukaan elämänsä aikana parisuhdeväkivaltaa on kokenut joka kolmas nainen ja miehistä 16 prosenttia. Ilmiö koskettaa siis laajaa väestönosaa.

. Virkamiehet myöntävät puutteet . Virkamiehet ovat yhtä mieltä järjestöjen kanssa siitä, että lähisuhdeväkivallan sovittelu on hyvin haasteellista ja toiminnassa on nykyisellään puutteita. Tämän takia sitä halutaan kehittää.

. – On totta, että sovitteluun on päätynyt myös sellaisia tapauksia, jotka eivät sinne kuulu, Jari Keinänen STM:stä toteaa.

. – Lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten määrittelemät kriteerit ovat kunnossa, haaste on käytänteissä. Niitä on nyt tarkoitus hioa ja yhtenäistää.

. Sovittelun ehtoina on muun muassa, että osapuolten on oltava tasavertaisessa asemassa, väkivalta ei saa olla toistuvaa ja tekijän on otettava vastuu teoistaan. Uhria ei saa painostaa sovitteluun, prosessin saa keskeyttää milloin tahansa, eikä sovittelu saa estää rikosvastuun toteutumista.

. THL:n mukaan sovittelu on ratkaisukeskeistä: se auttaa osapuolia pääsemään ongelmasta eroon niin, että elämä jatkuu turvallisena.

. – Tähän kuuluu olennaisesti osapuolien ohjaaminen tukitoimien pariin ja sovittelusopimuksen toteutumisen järjestelmällinen seuraaminen jälkikäteen. Tuki- ja jatkopalveluihin ohjaamista pitää tehostaa, eikä seuranta toteudu tällä hetkellä joka paikassa. Nämä ovat juuri niitä käytänteitä, joita haluamme yhtenäistää, THL:n Kaltemaa-Uurtamo sanoo.

. – Kehittämistyöryhmässä otetaan huomioon THL:n selvitys lähisuhdeväkivallan uhrien sovittelukokemuksista, joten myös uhrien ääni pääsee vahvasti kuuluviin, sanoo Keinänen.

. Sama raportti, eri johtopäätökset . Virkamiespuoli ja järjestöt korostavat, että tahtotila lähisuhdeväkivallan uhrien aseman parantamiseksi on yhteinen, ja erimielisyydet koskevat vain keinoja. Molemmat tahot kuitenkin kummastelevat toistensa tekemiä johtopäätöksiä lähisuhdeväkivallan sovittelua koskevasta selvityksestä.

. – Järjestöt vastustavat lähisuhdeväkivallan sovittelua osin heikoin perusteluin ja tutkimustiedoin, sanoo THL:n Kaltemaa-Uurtamo.

. Amnestyn ja Naisten Linjan mukaan virkamiesten uskoa lähisuhdeväkivallan sovitteluun täytyy ohjata vakaa luottamus siihen, että järjestelmä toimii jo nyt melko hyvin.

. –THL:n raportissa avataan hyvin lähisuhdeväkivallan sovittelun ongelmia ja mahdottomuutta. Tästä huolimatta ministeriö ja THL eivät onnistu tekemään sitä johtopäätöstä, että toimintaa ei tule jatkaa, Amnestyn Piha pohtii.

. Järjestöt sanovat, että palvelujärjestelmän pitäisi pystyä auttamaan kaikkia uhreja eikä vain osaa.

. – Toivon, että saamme työrauhan nyt lähisuhdeväkivallan sovittelun kehittämiselle, sanoo THL:n Kaltemaa-Uurtamo.

. – Mekin toivomme ratkaisuja, mutta sovittelu ei ole oikea tapa, sillä väkivallan kokijan oikeuksien toteutumista ei siinä voida taata. Tutkimusten mukaan paras tapa väkivallan ennaltaehkäisemiseksi, katkaisemiseksi ja jälkihoitamiseksi on osapuolten yksilöllinen auttaminen sekä auttamis- ja tukipalveluihin panostaminen, Noora Siivonen Naisten Linjalta toteaa.

. Rebekka Härkönen

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Kun kumppani mukiloi, hoituuko asia puhumalla? — Perheväkivallan sovittelu kuohuttaa uhreja puolustavia järjestöjä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kun kumppani mukiloi, hoituuko asia puhumalla? — Perheväkivallan sovittelu kuohuttaa uhreja puolustavia järjestöjä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje