Eräässä puhetilaisuudessa kysyttiin, kuinka voi olla mahdollista, että yläkoulunsa päättäneet pojat eivät osaa keittää perunoita.
Miehenalut olivat laittaneet mukulat kattilaan, mutta unohtivat lisätä sinne vettä. Siinäpä menivät pilalle sekä perunat että kattila.
Opetusalan ihmisenä jouduin tietenkin vastuuseen moisesta laiminlyönnistä. Alakoulussa ei toki opeteta perunoita keittämään, mutta seitsemännen luokan pakolliseen kotitalousoppiin ne kuuluvat, kuten joku yleisöstä tiesi.
Itse opin keittämään perunat jo hyvin pienenä poikana kotona.
Ennen muinoin monet arjen taidot opittiin aikuisia jäljittelemällä ihan kotipirtissä. Ei siihen koululaitosta tai selviytymiskursseja tarvittu.
Kansalaistaito oli aikoinaan turhaan hyljeksitty oppiaine. Se pysyi kansakoulun ja myöhemmin peruskoulun oppiaineena vuoteen 2000 saakka. Osa kansalaistaidon aineksesta ripoteltiin muihin oppiaineisiin, mutta paljon jäi tärkeää oppia pois.
Kansalaistaidossa opetettiin toimimaan yhteiskunnan jäsenenä ja hoitamaan omia asioita. Säästämisestäkin puhuttiin.
Kurikan Levin koululla vielä 80-luvun alussa säästimme viikoittain rahaa lippaaseen, jossa jokaisella oppilaalla oli oma lokeronsa. Talletin nuo kertyneet varat kylän pankkiin oppilaiden tileille kaksi kertaa vuodessa.
Liikennekasvatus, ensiaputaidot ja väestönsuojelu kuuluivat myös kansalaistaidon piiriin. Anne-nukkea yritettiin elvyttää vaihtelevalla menestyksellä.
Väestönsuojelussa opeteltiin erottamaan toisistaan erilaiset väestöhälyttimillä annetut varoitus- ja suojautumismerkit.
Nykykoulussa toki harjoitellaan säännöllisesti rakennuksesta poistumista ja valitettavasti myös sisälle suojautumista mahdollisen tunkeutujan varalta. Sellaisesta ei vanhan ajan kansalaistaidossa vielä tiedetty mitään.
1930-luvulla yleisen sodanuhan lähestyessä alettiin kansakouluissakin korostaa isänmaallisuuden merkitystä.
Vuosikymmenen loppupuolella kouluissa alettiin opettaa maanpuolustuksen esivalmennusta ja väestönsuojelun peruskursseja.
Uhkakuvat ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet. Nykyäänkään ei olisi pahitteeksi tuoda kouluopetuksessa esille maamme itsenäisyyden merkitystä ja suomalaisten tärkeinä pitämiä arvoja.
Itsenäisyyteen liittyy sen turvaaminen. Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen olemaan osallisena isänmaan puolustamisessa tai avustamaan siinä.
Kansalaisille annetun velvollisuuden ymmärtämiseksi myös koulun tulee antaa tietoja ja valmiuksia sen täyttämiseksi.
Yhteiskunta kohtaa muitakin kuin sotilaallisia poikkeustilanteita.
Myrsky katkoo sähköt, jolloin lämmön- ja vedensaanti vaikeutuvat. Tulva voi nousta ja ajaa ihmisiä kotoaan evakkoon. Vaarallista ainetta kuljettava rekka saattaa kaatua koulun lähistöllä ja aiheuttaa suojautumistilanteen.
Ovatko meidän itsekeskeisiksi kasvatetut lapsemme ja aikuisemme valmiita liikahtamaan mukavuusalueensa ulkopuolelle, ajattelemaan ja toimimaan kurinalaisesti ja yhteisöllisesti sekä huolehtimaan huonompiosaisista?
RAIMO HAUTANEN
Kirjoittaja on seinäjokelainen rehtori ja taidekriitikko