Kirjoituspöydän ja tietokoneen ruudun ääreltä kannattaa aina lähteä pois, kun se on mahdollista. Kulunut sanonta "käydä kentällä" on hyödyllistä.
Olen reilun viikon aikana käynyt kentällä Suomen eri kolkissa. Ensin kävin Kainuussa kahdessa julkisuudesta tunnetussa yrityksessä, junavaunuja ja raitiovaunuja valmistavassa Transtechissa ja myönteiseen suuntaan kehittyneessä kaivosyhtiö Terrafamessa. Meyer Turun telakalla seurasin Suomen vientitilastoihin aina hypyn ylöspäin aiheuttavan uuden risteilijän luovutusta.
Oppositio ja palkansaajajärjestöt ovat arvostelleet tiuhaan hallituksen kehysriihen päätöksiä. Tikun nokkaan on nostettu irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä ja se, että alle 30-vuotiaiden työttömien määräaikaisia työsopimuksia ei enää tarvitse perustella.
Näistä asioista en kuullut kentällä mitään. Tapasin myös työntekijöiden edustajia, en pelkkää yritysjohtoa.
Yhteinen huoli ympäri Suomen on, että työvoima ei riitä. Toiminta laajenee ja Suomessa tehtäville tuotteille on kysyntää, mutta saadaanko osaavaa työvoimaa, selvitäänkö työkuormasta ja vastaako koulutus työvoimatarpeisiin. Rakenteilla olevien raitiovaunujen äärellä opin, että työssä oppiminen alumiinihitsariksi vie puolestatoista kahteen vuoteen. Ei mikään pikakoulutus.
Hitsareita muuten tarvitaan Kainuussa paljon, jos Transtech saa ratikkavientinsä vauhtiin. Uudenkaupungin autotehtaan isot rekrytoinnit tunnetaan laajasti. Terrafamekin tarvitsee lisää työvoimaa etenkin, jos yritys perustaa sähköajoneuvojen akuissa tarvittavan akkukemikaalitehtaan. Lapin turistivirtaa palvelemaan tarvitaan väkeä. Meyer Turku rekrytoi vuositasolla noin 200 ihmistä.
Hallitus päätti kehysneuvotteluissa varata 54 miljoonaa euroa, joilla edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Tulossa on yrityslähtöistä työvoimakoulutusta, alan vaihtoa täsmäkoulutuksella ja heikkojen taitojen varassa olevien osaamisen parantamista. Rahaa tulee jo toukokuun lisäbudjetissa. Toivottavasti ympäri Suomen on valmiudet aloittaa koulutukset.
Ovatko hallituksen toimet työvoiman saatavuuden parantamiseksi oikeita ja riittäviä? Vai tulevatko ne liian myöhään? Miten keskeiseen ongelmaan vastaavat oppositiopuolueet ja työmarkkinajärjestöt? Ehdotuksia tarvitaan nyt.
On selvää, että Suomessa tarvitaan myös ulkomaista työvoimaa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi viime sunnuntaina, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkinnasta voitaisiin luopua. Tämä päätös ei ongelmia ratkaisisi, mutta suunta olisi oikea, kun Suomen kasvun pullonkaula on selvästi työvoimapula. Ratkaisuja kannattaa nyt etsiä yhteisvoimin ja kaikin konstein.
Kirsi Turkki