Kolumni: Kyllä kansa tietää, eikä sittenkään tiedä

Matkustin Helsingissä metrolla. Vaunun seinässä oli kirjakaupan tai oppilaitoksen käänteisesti ironinen mainos. Siinä ajokortti-ikäinen nuori mies ilmoitti, ettei tarvitse kirjoja, koska tietää asiat muutenkin.

. Mainos jäi mietityttämään. Entistä useammat suomalaiset taitavat tosiaan perustaa mielipiteensä johonkin muuhun kuin tietoon. Se voi olla sosiaalinen media, kaveripiiri tai omia käsityksiä vahvistava iltapäivälehden klikkiotsikko.

. Mielipiteet saattavat liittyä Suomen ilmatilassa liikkuviin isoihin puheenaiheisiin. Ilmastonmuutos on niistä yksi ja maan talous toinen. Euroopan unionikin nousee silloin tällöin tapetille.

. Suuri osa kansasta kuittaa ne olankohautuksella ja kääntää peukun alas: ”mitä välii”.

. Osasyyllisiä kielteiseen hällävälismiin ovat tietolähteet ja tiedonvälittäjät. Englanninkielistä terminologiaa viljellään surutta, ja suomeksikin asioista kerrotaan niin, että niiden merkitystä on vaikeaa ymmärtää.

. Mikä tarkalleen ottaen tarkoittavat esimerkiksi ilmastouutisissa usein käytetyt hiilinielu tai hiilidioksidivapaus? Entä päästökauppa?

. Talouskatsauksissa mainittiin puolestaan äsken, että maamme palveluvienti vetää paremmin kuin tavaravienti.

. Tavaravienti oli pässinlihaa jo Pihtiputaan mummolle. Turusta vietiin laivoja ja Kankaanpäästä kenkiä Neuvostoliittoon. Raumalta laivattiin paperia ja Salosta kännyköitä Englantiin.

. Mutta palveluvienti? Palvelua ihminen saa lähinnä kaupoissa tai ravintoloissa. Miten sitä viedään ulkomaille?

. Olen itsekin välillä ymmälläni. Kokeneena toimittajana minun pitäisi olla asioista tavallisesti perillä oleva taho, mutta aika-ajoin joudun googlettamaan terminologiaa.

. Pahinta on EU-kieli. Toimitukseen tuli taannoin tiedote Suomen kannalta oleellisesta päätöksestä. Pitkän tiedotteen kieli oli suomea, mutta lauseet venyivät spagettinauhan mittaisiksi, ja sanat toivat mieleen kiinalaisen älypuhelimen käyttöoppaan.

. Koska en käsittänyt edes, oliko päätös Suomelle kielteinen vai myönteinen, välitin tiedotteen EU-asioihin paremmin perehtyneelle kollegalle.

. ”Sori, en minäkään ymmärrä”, hän vastasi.

. Ei ole ihme, että kaikki direktiiville tai ilmastonmuutokselle haiskahtava työntää monia luotaan: ”Katsokaa ulos, ei tietoakaan saasteista. Taivas on kirkas kuin kossupullo. Pankoot kiinalaiset ensin piippunsa ja putkensa tukkoon”.

. Hyvässä kolumnissa ongelmaan esitetään ratkaisua, mutta nyt en sellaista keksi.

. Sanomalehtien uutisissa on tavan takaa faktalaatikoita, joissa termejä väännetään rautalangasta. Ylen asiaohjelmissa uutisia taustoitetaan ja elävöitetään havainnollisesti. Ongelma on, että ”passivistit” eivät seuraa sanomalehtiä eivätkä asiaohjelmia. He tietävät asiat muutenkin.

. Ilari Tapio

Kirjaudu sisään

Kolumni: Kyllä kansa tietää, eikä sittenkään tiedä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kolumni: Kyllä kansa tietää, eikä sittenkään tiedä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje