Naisklubi perää edelleen nimikkokatuja Vaasan merkkinaisille - ”On haastava kysymys, kenen ansiot riittävät muistamiseen”

Vaasan suomalaisen naisklubin reilu vuosi sitten tekemä esitys nimikkokatujen tai -puistojen luomisesta kuudelle merkittävälle vaasalaisnaiselle on juuttunut kaupungin hallinnon rattaisiin.

. Lauantaina satavuotista taivaltaan viettäneen klubin puheenjohtaja Seija Lähdemäki nosti asian esiin heti juhlaseminaarin tervehdyspuheessaan.

. Yhdistyksen esityksen mukaan oman kadun, polun tai puiston ovat ansainneet vähäosaisten ja vankien auttaja Mathilda Wrede , Suomen ensimmäinen naispuolinen hovioikeuden presidentti Ritva Hyöky , kirjailija Venny Kontturi , taiteilija Lyyli Visanti , Vaasan oopperan perustaja Irma Rewell sekä kansanedustaja, lääkintöneuvos Eeva Kauppi .

. – Katsomme, että tämä nimityö edustaa samanlaista edistyksellisyyttä, jota klubimme jäsenet ovat historian saatossa osoittaneet, tiivisti Lähdemäki.

. Kaupungin tervehdyksen juhlaan tuonut sivistystoimenjohtaja Christina Knookala ei tarttunut nimiasiaan tuoreeltaan omassa puheessaan.

. Kahvitaukokeskusteluissakin hän yritti väistää vastaamasta klubin esityksen kohtaloon, koska nimiasiat kuuluvat teknisen toimen johtajan Markku Järvelän hallinnonalaan.

. – En osaa vastata, sillä esitys ei ole minun pöydälläni. Idea on hautautunut jonnekin. Pitää tarkasti seurata sen etenemistä. Välitän terveiset Järvelälle.

. Itse ideaa Knookala sanoi kannattavansa tietyin varauksin.

. – Varmasti on hyvä nostaa merkkihenkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet Vaasassa. Sopivia katuja varmasti kaupungista löytyy.

. Knookalan mukaan on vain linjattava, kuka tekee päätöksen millä ansioilla merkkihenkilö voi saada nimikkokadun itselleen.

. – Esityksiä tulee aika paljon. On haastava kysymys, kenen ansiot riittävät muistamiseen. Klubin esittämä kuusikko on kieltämättä kova. Tästä porukasta Venny Kontturilla on jo patsas Palosaarella.

. Tervehdyspuheessaan Knookala kehui klubin työtä vaasalaisen sivistyksen vaalijana ja kehittäjänä erittäin merkittäväksi.

. Tärkeimmiksi asioiksi hän nosti talouskoulun perustamisen ja ylläpitämisen aina 1980-luvun lopulle saakka, yhä jatkuvan asuntojen vuokrauksen vanhuksille sekä klubin näytelmäkerhosta alkaneen suomenkielisen teatteritoiminnan Vaasassa.

. Klubille tärkeässä tasa-arvon edistämisessä on Knookalan havaintojen mukaan edistytty hyvälle tasolle esimerkiksi koulutuskysymyksissä. Esimerkin hän otti yliopistomaailmasta.

. – Vaasan yliopiston 50-vuotisjuhlapromootiossa kaksi kolmesta uudesta tohtorista oli naisia. 30 vuotta sitten tilanne oli aivan toinen.

. Knookala näkeekin, että tasa-arvotyö kohdistuu yhä enemmän sosiaaliseen epätasa-arvoisuuteen.

. – Kasvavat erot hyvä- ja huonovaraisten välillä, vanhusten yksinäisyys ja digitalisaation aiheuttamat ongelmat ovat asioita, joissa riittää tehtävää. Naisklubilaiset ovat saman tavoitteen äärellä kuin Vaasan kaupunki. Toivomme kolmannen sektorin vahvaa mukanaoloa ja kannustusta tässä työssä.

. Jouni Pihlajasaari

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Naisklubi perää edelleen nimikkokatuja Vaasan merkkinaisille - ”On haastava kysymys, kenen ansiot riittävät muistamiseen”

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Naisklubi perää edelleen nimikkokatuja Vaasan merkkinaisille - ”On haastava kysymys, kenen ansiot riittävät muistamiseen”

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje